Viikonloppuna pelatussa Tampereen EHT-turnauksessa oli vahva välivedon maku, sillä turnauksella on kovin vähän tekemistä maajoukkueen kauden päätapahtumien kanssa. Kevään MM-kisoihin on vielä pitkä matka, eikä helmikuun olympiajoukkueen kanssa nyt yhteen kasatulla joukkueella ole juuri mitään yhteistä.

Niinpä spekulaatiot ovat rajoittuneet muutamaan pelaajaan. Käytännössä eurooppalaisnimistä vain Mikko Lehtosta, Sami Vatasta ja Jesse Puljujärveä on pyöritelty mahdollisina olympiapelaajina. Suomi kärsii kroonisesta eliittitason puolustajapulasta, mikä tekee etenkin Lehtosesta ja Vatasesta mielenkiintoisia nimiä.

Kasvattajaseuraansa JYPiin palanneelle 34-vuotiaalle Vataselle Milano on selkeä tavoite.

– Kaikki jääkiekkoilijat haluavat sinne. En minä sitä silti ole sen enempää miettinyt. Keskityn seurajoukkueeseen, ja katsotaan sitten asiaa, kun sen aika on, Vatanen sanoo.

Vaikka Vatanen ei ole pelannut NHL-pelaajia vastaan yli neljään vuoteen, hänellä on luotto omaan tekemiseensä.

– Kyllähän tässä jääkiekkoa vielä osataan pelata. On se tietenkin sitten ihan eri peli, kun pienessä kaukalossa tulee maailman parhaat vastaan, mutta eiköhän jokainen pelaaja itseensä luota.

Sami Vatanen tervehtii faneja Leijona-paidassa.

Avaa kuvien katselu

Sami Vatanen on nauttinut maajoukkuepeleistä täysin rinnoin. Kuva: Jami Ivanoff / All Over Press

Sulavasta liikkeestään, terävästä pelipäästään ja kovasta laukauksesta tunnettu Vatanen on nauttinut kolmen vuoden tauon jälkeen Tampereen maajoukkuetapahtumista täysin rinnoin. Vatanen on kuulunut Liigan puolustajaeliittiin läpi syyskauden.

– Ei tässä kauheasti näitä hommia enää itsellä ole jäljellä. Eiköhän nämä ole viimeisiä juttuja, mihin mukaan pääsee, että sitäkin kautta on ollut todella mukavaa, Vatanen intoili.

Kokenut Lehtonen ja innokas Puljujärvi

Samoilla linjoilla olympiatavoitteiden suhteen on neljättä vuotta sveitsiläisseura Zurichia edustava maajoukkueikoni Mikko Lehtonen, 31. Lehtonen on ollut maajoukkueessa mukana jokaisella kaudella yhtä vuotta lukuun ottamatta kaudesta 2015–2016 lähtien. Taskusta löytyy muun muassa pari MM-kultaa ja yksi olympiavoitto.

– Totta kai se olisi itselle iso asia olla mukana olympialaisissa. Leijonapaita on ollut minulle aina tärkeä juttu ja kunnia-asia. Ei tässä voi muuta kuin tehdä parhaansa, ja muut sitten päättää, Lehtonen järkeilee.

Kolmas nimi pöydällä on koko kansan Jesse Puljujärvi. Puljujärvellä oli vaikeuksia saada NHL-uralle nostetta isojen lonkkaoperaatioiden jälkeen, joten hän palasi Eurooppaan, tarkemmin ottaen Sveitsiin. Genevessä Puljujärvi on tehnyt syyskaudella erinomaista tulosta.

Puljujärvi ei omaan tapaansa tunge kynttilää vakan alle.

– Todellakin haluan olympialaisiin. Toivottavasti pystyn vielä kauden aikana ottamaan askeleita pelaamisen kanssa, se auttaisi. Jos nousujohteisesti tulisi hyviä pelejä täällä ja seurajoukkueessa, niin uskon pystyväni auttamaan joukkuetta olympialaisissa. Olisi ihan mahtavaa päästä mukaan, Puljujärvi toteaa.

Fysiikan osalta Puljujärvi vakuuttaa olevansa hyvässä tilassa. Uudet lonkat on saatu tulille.

– Alkaa löytyä rutiinit, miten homma toimii ja miten saan itsestäni jokaisessa pelissä parhaan irti. Pientä ailahtelua on vielä, mutta koko ajan pienenee.

Pennanen nostaa esiin Mannisen

Leijonaluotsi Antti Pennanen ei tyydy vain kolmen nimen listaan.

– Kannattaa lisätä Sakari Manninen siihen. Häntä ei kannata unohtaa, kun puhutaan leijonaikoneista, Pennanen yllättää.

Kun pitäisi keskustella edellä mainittujen pelaajien mahdollisuuksista Milanoon syvällisemmin, päävalmentaja kuitenkin lyö jarrut päälle – ymmärrettävistäkin syistä.

– Heidän tekemisensä näyttää hyvältä. Puhumme varmoista ammattijääkiekkoilijoista, jotka eivät kauhean usein maajoukkueessa ole huonosti pelanneet, Pennanen jargonisoi.

– Aika näyttää, miten valinnat menevät. Tiedätte sitten talvella, kuinka monta Euroopasta joukkueeseen tulee vai tuleeko koko joukkue NHL:stä. En lähde sillä asialla tässä kohtaa spekuloimaan.

Asiantuntija: Vain Lehtosella mahdollisuus

Jos Pennanen ei suostu spekuloimaan europelaajien määrällä, tehtävä on ojennettava seuraavalle. Ylen jääkiekkoasiantuntija Ismo Lehkoselle ei tuota ongelmia paaluttaa eurooppalaisten mahdollisuuksista tiskiin raakaa realismia.

– Vain yksi pelaaja tuosta joukkueesta voi sinne päästä, ja se on Lehtosen Mikko, Lehkonen pamauttaa heti kärkeen.

Suomen jääkiekkomaajoukkueen pelaajia ja valmentaja seuraavat ottelua vaihtoaitiossa.

Avaa kuvien katselu

Antti Pennasella riitää olympiavalinnoissa mietittävää. Kuva: Emmi Korhonen / Lehtikuva

Miksi näin?

– Ensinnäkin suomalaisten puolustajien määrä on vähäinen. Lehtonen on selkeä tapaus senkin kautta, että hän kuuluu tämän sukupolven ydinikäluokkaan. Lehtonen on maajoukkueen johtava pelaaja Euroopan päässä ja solahtaisi olympiajoukkueeseen helposti.

Lehtosella saattaisi pitää kiirettä NHL-pelaajien karkeloissa, mutta asiantuntija uskoo veteraanipelaajan monipuolisuuteen.

– Kun katsoo nyt näitä EHT-pelejäkin, niin painekarvauksen alla hän ottaa taklauksen vastaan ja pitää kiekon itsellään. Hän pystyy myös antamaan murtavia syöttöjä, ja päätypeleissä Leijonat käyttää paljon siniviivaa. Mikko toimittaa viivasta kiekkoa maalille hyvin eikä muutenkaan nöyristele NHL-jätkiä, Lehkonen linjaa.

Vatasen ja Puljujärven liike ei riitä

Kolme vuotta Lehtosta vanhemman Vatasen ongelmaksi Lehkonen näkee vajaaksi jäävän liikkeen.

– Pelipää Samilla on kovaa luokkaa, taitotaso myös, sijoittumiset ja niin edelleen, mutta vauhti tulevassa NHL-turnauksessa tulee olemaan huikealla tasolla. Toki Vatanen on listalla seuraavana Lehtosen jälkeen.

Puljujärvellä tai Mannisella pitkän linjan kiekkomies ei lähde edes spekuloimaan. Kärkiketjuihin eurooppalaisilla ei ole asiaa missään tapauksessa, eikä Leijonilla ole puutetta NHL-tason roolipelaajista.

– Meillä on NHL:ssä paljon hyökkääjiä. Alivoimapelaajia hyökkääjien osasto ei tarvitse yhtäkään. Siellä on jo Lehkonen, Luostarinen, Lundell, Armia, Haula ja niin edelleen. Jotakin Aatu Rätyä Vancouverissa ei voida alkaa yhtään vähätellä. Alivoimajätkiä riittäisi kahdeksaan pariin.

Puljujärvellä Lehkonen näkee saman ongelman kuin Vatasella.

– Liike ei vain riitä. Ongelmia on pienen tilan liikkeessä, hänellä ei vain hermota yhtään. Vaikka hän kuinka yrittäisi ja kuinka toivoisimme parasta, lyhyiden vaihtojen kovatempoinen peli tuottaa Puljujärvelle suuria ongelmia. Pienen roolin pelaaminen olympialaisissa olisi ihan eri asia kuin isolla peliajalla fiilispelaaminen Sveitsissä, Lehkonen paketoi.