Eilen10:38
YK:n massiivinen lähes 50 000 henkeä keräävä ilmastokokous COP30 Brasilian Belémissä alkaa ensi maanantaina jälleen kerran hermostuneissa tunnelmissa.
Maailman suurin talous ja toiseksi suurin ilmastopäästäjä, Donald Trumpin Yhdysvallat, vetäytyy paraikaa lujaa vauhtia kaikista Pariisin sopimuksen rajoitteista.
Ongelmana on erityisesti se, että Yhdysvallat ei pelkästään ole vetäytymässä Pariisin sopimuksesta, vaan Trumpin hallinto pyrkii aktiivisesti vesittämään YK:n alaisten toimielinten kokouksia, joissa ympäristönormeja tiukennettaisiin.
Tästä esimerkkeinä ovat vaikka Geneven kokous maailmanlaajuisesta muovisopimuksesta elokuussa tai Kansainvälisen merenkulkujärjestön (IMO) ympäristökomitean lokakuussa päättynyt kokous. Muovisopimusta ei syntynyt eikä meriliikenteen kasvihuonekaasujen päästöjen vähentämisestä päästy sopuun.
Belémissä maailman geopoliittiset jännitteet tulevatkin olemaan käsinkosketeltavia erityisesti myös siksi, että Pariisin historiallisesta ilmastosopimuksen solmimisesta tulee tänä vuonna kuluneeksi tasan kymmenen vuotta.
Pariisin sopimuksen tavoitteena on pitää maapallon keskilämpötilan nousu selvästi alle kahdessa asteessa suhteessa esiteolliseen aikaan ja pyrkiä toimiin, joilla lämpeneminen saataisiin rajattua alle 1,5 asteeseen.
Päästöissä uusi ennätys
Uudet tilastotiedot maailman lämpenemisestä näyttävät huonoilta.
YK:n ympäristöohjelma (UNEP) varoitti tiistaina julkaistussa Emissions Gap -raportissa, että ilmaston lämpeneminen ohittaa 1,5 asteen rajan todennäköisesti 2030-luvun aikana. Viime vuonna maailman kasvihuonekaasupäästöt nousivat uuteen ennätykseen 57,7 gigatonniin.
YK:n pääsihteeri António Guterres sanoo videoviestissään, että jos kansallisesti määritellyt lupaukset päästöjen vähentämisestä pantaisiin täysimääräisesti täytäntöön vuoteen 2035 mennessä, ilmaston lämpeneminen nousisi 2,3 celsiusasteella, kun se viime vuoden ennusteissa oli 2,6 celsiusastetta.
Suomen pääneuvottelija Marjo Nummelin sanoo, että Pariisin tavoitteen ja toimien välinen kuilu ammottaa leveänä, eivätkä uudet sitoumukset muuta radikaalisti tilannekuvaa.
”Siksi Belémin päätöksissä on tunnistettava päästövähennysten riittämättömyys ja määriteltävä yhdessä toimet, joiden avulla kuilu kurotaan umpeen.”
Elinkeinoelämän keskusliiton johtavan asiantuntijan Janne Peljon mukaan Brasilian kokous mittaakin tosissaan, kuinka sitoutuneita valtiot ovat ilmastonmuutoksen hillintään ja ennen kaikkea mitä lisätoimia vielä tarvitaan.
”Kaikkien YK:n ilmastosopimuksen jäsenmaiden tulee ilmoittaa uudet ja aiempaa kunnianhimoisemmat kansalliset päästövähennyssitoumukset. Sitoumukset koskevat vuotta 2035, jota pidetään ratkaisevana välietappina kohti Pariisin sopimuksen 2050-tähtäintä”, Peljo toteaa.
Pian siis pitäisi kyetä arvioimaan, miten uskottavasti maailman maat etenevät kohti vuoden 2050 ilmastotavoitetta ja kuinka realistista sen saavuttaminen uusien tietojen valossa on ja mitä lisätoimia tavoitteeseen pääseminen edellyttäisi.
Sammutustyö.
Kreikassa ja laajemminkin Välimeren seudulla kärsittiin viime kesänä maastopaloista.
KUVA: Giorgos Arapekos
Miten kerätään 1300 miljardia ja keneltä?
Päästövähennysten lisäksi neuvottelujen keskeinen teema on ilmastonmuutokseen sopeutuminen, sillä Belémissä on tarkoitus sopia sopeutumisindikaattoreista, joilla kollektiivista edistymistä varautumisessa voidaan seurata.
Indikaattorit kertovat esimerkiksi haavoittuvuuden vähenemisestä, ilmastokestävien investointien määrästä tai luonnon ekosysteemien palautumiskyvystä.
Keskiöön nousee myös sopeutumistoimien rahoitus. Viime vuonna sovittua uutta ilmastorahoitustavoitetta ei tulla avaamaan, vaan etsitään keinoja erityisesti yksityisen rahoituksen kanavoimiseen kehittyvien maiden ilmastotoimien tueksi.
Viime vuoden COP29-ilmastokokouksessa Bakussa sovittiin, että ilmastotyön tueksi pyritään saamaan liikkeelle kaikista eri lähteistä 1 300 miljardia dollaria vuoteen 2035 mennessä. Belémissä on tarkoitus kertoa tarkemmin, miten tämä tehdään.
Peljon mukaan ratkaisevaa on Kiinan, Intian, isäntämaa Brasilian ja muiden globaalin etelän suurten talouksien sitoumukset – niin päästöissä kuin rahassakin.
Suomi on esillä omalla paviljongilla
Suomen elinkeinoelämän viesti kokoukselle on kuitenkin selvä. Janne Peljon mukaan Suomi on kansainvälisesti hyvä esimerkki siitä, kuinka kilpailukyky voidaan yhteensovittaa tiukkojen ilmastotavoitteiden kanssa.
Vahvuuksia on monta. Suomi tuo omassa paviljongissaan esille Suomen roolia energiamurroksessa, raskaan teollisuuden ilmastokestävyyttä, digitalisaation keinoja vauhdittaa vihreää siirtymää, uusia teknologioita kuten vetyä, hiilidioksidin talteenottoa ja kiertotaloutta, ydinvoiman roolia ilmastotoimissa sekä sitä, miten ilmastotoimet voivat tukea yhteiskunnan resilienssiä ja huoltovarmuutta.
Konkretiaa tuovat myös suomalaisten toimialojen laatimat vähähiilisyystiekartat, jotka kertovat julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyöstä päästövähennysten toimeenpanossa.
Tekemistä Suomella kuitenkin asiassa riittää. Vaikka Suomessa ajatellaan, että olemme vihreän siirtymän eturintamassa, kuluneella viikolla Harvard Growth Labin julkistama greenplexity-indeksi kertoo toista.
Indeksi kuvaa vihreisiin arvoketjuihin osallistumisen laajuutta ja monimutkaisuutta – energiasiirtymän ytimessä olevia teknologioita, kriittisiä mineraaleja ja tuotantopanoksia.
Äkilliset sääilmiöt.
Ilmaston lämpeneminen lisää äkillisiä myrskyjä ja muita sääilmiöitä. Kuva Barcelonasta viime lokakuussa, kun tulvat nostivat vettä ja liejua kaupungin kaduille.
KUVA: Marc Asensio Clupes
Ricardo Hausmann, Growth Labin johtaja ja Harvard Kennedy Schoolin professori, toteaa, että maat joilla on korkea greenplexity-pistemäärä eivät ole ainoastaan monipuolisesti läsnä vihreissä arvoketjuissa, vaan niillä on myös hyvät valmiudet vauhdittaa ja hyötyä maailmanlaajuisesta energiasiirtymästä.
Suomi ei tällä listalla koreile kymmenen parhaan joukossa, vaan sijaluvulla 21. Indeksin kärkisijoilla on ehkä hieman yllättäen Japani. Seuraavaksi tulevat Saksa, Tsekki, Ranska, Kiina, Italia, Itävalta, Britannia, Yhdysvallat ja Unkari. Pohjoismaista Ruotsi ja Tanska sijoittuvat parhaiten.
Biotalous nousee ilmastokokouksessa
Jos yksi asia erityisesti nousee ensi viikolla esille Belémissä, se on biotalous. Brasilian presidentti Luiz Inacio Lula da Silva on vahvasti nostanut esille Brasilian ekologisen muutoksen, johon liittyy biotalous, sademetsät ja niihin liittyvä metsärahasto, johon on tarkoitus kerätä 125 miljardia dollaria uhanalaisten metsien suojeluun.
Biotalouden konkari ja World Bioeconomy Associationin puheenjohtaja Jukka Kantola on erittäin tyytyväinen biotalouden nostamiseen Brasiliassa, sillä EU ja Suomi ovat olleet biotalouden edelläkävijöitä – ainakin aiemmin.
”Nyt COP30:n ensimmäinen viikko on omistettu biotaloudelle. Samalla käynnistetään kansainvälinen aloite Bioeconomy Challenge, jonka tavoitteena on muuttaa biotalouden periaatteet konkreettisiksi, rahoitetuiksi ja osallistaviksi toimiksi.”
”Brasiliassa nostetaan biotalous ensimmäistä kertaa virallisesti yhdeksi keskeisistä aiheista ilmastokeskustelussa. Nämä kehitykset osoittavat, että biotalous on nousussa globaalisti sekä ilmasto- että teollisuuspolitiikan ytimeen”, Kantola sanoo tyytyväisenä.
FaktaMikä COP30?
Maailman valtiot kokoontuvat Brasilian Belémiin COP30-ilmastokokoukseen 10.-21. marraskuuta. Kokous osuu viisivuotissykliin, jolloin maiden odotetaan antavan uudet päästövähennyssitoumuksensa.
Pariisin ilmastosopimus hyväksyttiin kymmenen vuotta sitten 12. joulukuuta 2015.
Pariisin ilmastosopimuksen mukaisesti kansalliset päästövähennyssitoumukset eli NDC:t (Nationally Determined Contribution) tulee päivittää viiden vuoden välein, eli tämän vuoden aikana.
Erityisesti maailman suurilta talouksilta tarvittaisiin tehokkaampia päästövähennyksiä, jotta maapallon keskilämpötilan nousu saataisiin rajattua alle kahteen asteeseen ja mieluiten alle 1,5 asteeseen.
Kokoukseen odotetaan 40 000-50 000 osanottajaa ja se on vuoden suurin YK-kokous.
Suomella on oma paviljonki Belémissä, jossa esillä on yritysten, yliopistojen sekä muiden toimijoiden ilmastoratkaisuja.
Juttu on julkaistu aikaisemmin 7.11. Julkaisemme sen nyt uudelleen.