Venäjän tapa käydä verkkosotaa on muuttunut täysin.
Venäjän täysmittainen hyökkäyssota Ukrainassa täyttää pian neljä vuotta. Tilanne rintamalla muuttuu hitaasti, mutta verkkosodassa on nähty paljon muutoksia. Venäjän kyberoperaatiot näyttävät aivan erilaisilta kuin sodan alussa.
Cyber Securty Nordic -messuilla Helsingin Messukeskuksessa puhuneen Ukrainan viestintä- ja tietoturvaviraston varaosastojohtaja Viktor Vorobein mukaan Venäjän hyökkäykset ovat nykyään paljon monimutkaisempia ja paremmin kohdistettuja kuin aikaisemmin.
– Sodan alussa näimme massahyökkäyksiä, joiden tarkoitus oli tuhota. Nyt hyökkäykset ovat paremmin kohdistettuja, monimutkaisempia ja jopa yksittäisiin ihmisiin suunnattuja, Vorobei sanoo.
Aiemmin hyökkäykset olivat näkyviä, laajamittaisia ja kohdistuivat esimerkiksi logistiikkaan ja viestintään. Tietojen tuhoamisen ohella tarkoitus oli levittää paniikkia.
– Venäläiset ovat taitavia disinformaation tuottajia, Vorobei sanoo.
Venäjä onnistui monissa iskuissaan. Yksi kohde loppuvuonna 2023 oli Kyivstar-teleoperaattori, jonka järjestelmät tuhottiin suurimmilta osin. Tämän seurauksena 24 miljoonaa ihmistä jäi vailla verkkoyhteyksiä, mutta samalla kaatuivat muun muassa ilmahälytysjärjestelmät.
Drooni räjähti Kiovan taivaalla 22. lokakuuta. Kuva: Gleb Garanich / Reuters
Nykyisin nähtävät hyökkäykset voivat olla esimerkiksi sovellusten korvaamista saastutetuilla versioilla tai sinänsä asiallisten järjestelmä- tai etätyökalujen käyttäminen hyökkäyksiin. Paljon nähdään myös toimitusketjuhyökkäyksiksi kutsuttuja operaatioita, kohteeseen isketään epäsuorasti tämän kumppanin kautta.
Venäjän operaatiot ovat aiempaa huomaamattomampia, niitä edeltää ennakkotiedustelu ja ne toteutetaan hyökkääjän järjestelmiä hyvin suojaten. Tuhoavia hyökkäyksiä on aiempaa vähemmän. Kyberhyökkäykset ovat yhä useammin salassa tehtävää tiedonkeruuta. Tätä saatetaan tehdä väärennetyistä verkko-osoitteista tai pitkien ketjutettujen ja vahvasti salattujen yhteyksien päästä.
Verkkohyökkäykset toteutetaan usein samaan aikaan esimerkiksi tuhoavien verkkohyökkäysten, ohjusiskujen tai muiden sotilasoperaatioiden kanssa. Fyysisiä iskuja tuetaan informaatiosodalla, johon kuuluvat valeuutiset ja somepaniikki.
– Tätä ovat nykyisen sodankäynnin kasvot. Sotaa ei käydä vain taistelukentällä ja verkossa, sitä käydään myös ihmisten mielessä.
Venäjä yhdistää disinformaatiokampanjoita esimerkiksi ohjusiskuihin. Kuva: SERGEY DOLZHENKO / EPA / AOP
Vastalääkkeitä ovat yhteistyö sekä viranomaisten kesken että yksityisen sektorin kanssa, kansalaisten valistaminen kyberuhista, tietojen hajauttaminen ja ahkera varmuuskopioiminen sekä ohjelmia ja palveluita sisältävien ”työkalupakkien” kasaaminen yrityksille.
– Näiden sisältöä en voi ymmärrettävistä syistä paljastaa, Vorobei sanoo.
Ukrainalaisen mukaan on olemassa kolme syytä sille, miksi Venäjä ei ole saavuttanut tavoitteitaan verkkosodassaan: yhteiskunnan resilienssi eli iskunkestävyys ja elpymiskyky, nopea reagointi uhkiin sekä kansainvälisten kumppanien tuki.
– Etenkin ironiasta on tullut tärkeä resilienssin muoto.
Vorobein mukaan nyt Ukrainalla on myös paljon annettavaa kumppaneilleen. Sillä on sodan aikana rakennettu ja toimivaksi todettu kyberpuolustusohjelma selkeine toimintaprosesseineen.