Julkinen talous|Kansainvälinen valuuttarahasto (IMF) ennustaa talouden elpymisen alkavan toden teolla vasta ensi vuonna.
Lue tiivistelmä
Tiivistelmä on tekoälyn tekemä ja ihmisen tarkistama.
Kansainvälinen valuuttarahasto (IMF) ennustaa Suomen julkisen talouden velan kasvavan 95 prosenttiin suhteessa bruttokansantuotteesta viidessä vuodessa.
IMF kehottaa Suomea tasapainottamaan julkista taloutta 1,5 miljardia euroa vuosittain velkaantumisen hillitsemiseksi.
Valtiovarainministeri Riikka Purra pitää IMF:n huomioita perusteltuina, mutta arvioi sopeuttamistarpeen olevan suurempi.
Kansainvälisen valuuttarahaston (IMF) vaatii julkisen talouden tulojen ja menojen tasapainottamisen lisäämistä, jotta velkaantuminen saadaan viimein kuriin.
”Suomen julkisen talouden tila on heikentynyt merkittävästi”, IMF sanoo maanantaina julkaistussa lausunnossaan.
IMF:n uuden ennusteen perusteella Suomen julkisen talouden velka kasvaa viiden vuoden kuluessa 95 prosenttiin suhteessa bruttokansantuotteeseen.
Ennuste on selvästi synkempi kuin esimerkiksi valtiovarainministeriön arvio, jonka mukaan velkasuhde kasvaisi 91 prosenttiin vuonna 2029.
Kesäkuun lopussa velkasuhde oli Eurostatin mukaan 88 prosenttia, mikä oli jo ennätyksellisen paljon.
”Julkisen talouden sopeutustoimista huolimatta alijäämä pysyy todennäköisesti jokseenkin muuttumattomana vuonna 2025, mikä johtuu julkisten tulojen heikosta kasvusta, puolustusmenojen lisäyksestä sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen aiheuttamista menopaineista.”
Viime vuonna julkisen talouden alijäämä kasvoi 4,5 prosenttiin suhteessa bruttokansantuotteeseen.
”Viranomaisten olisi pyrittävä vakauttamaan julkista taloutta 0,5 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen (1,5 miljardia euroa) vuosittain, kunnes julkisen talouden rahoitusasema tasapainottuu ja julkinen velka alkaa supistua. Joitakin sopeutustoimia on odotettavissa myös ensi vuonna, mikä on tervetullutta”, IMF kirjoittaa.
Valtiovarainministeri Riikka Purran (ps) mielestä IMF:n huomiot julkisesta taloudesta ovat perusteltuja. Hänen mukaansa arvio julkisen talouden 1,5 miljardin euron vuosittaisesta tasapainottamisesta on todennäköisesti alakanttiin.
”Vaikka tämäkin on suuri luku, en valitettavasti usko sen riittävän. Olen itse pitänyt esillä kymmenen miljardin euron tarvetta ensi hallituskaudella, ja sekin voi jäädä pieneksi. Talouden kasvuvauhdista riippuu joka tapauksessa paljon”, Purra sanoo.
Kiitosta Suomi saa eduskuntapuolueiden lokakuun puolivälissä sopimasta velkajarrusta. Se sitoo seuraavat hallitukset pitkäaikaiseen velkaantumisen taittamiseen. Ainoastaan vasemmistoliitto jäi sopimuksen ulkopuolelle.
”Suomen uusi kansallinen finanssipoliittinen sääntökehikko kuvastaa vahvaa parlamentaarista sitoutumista julkisen talouden vakauttamiseen. Uudet säännöt osaltaan ankkuroivat finanssipolitiikkaa, lisäävät julkisen talouden liikkumavaraa ja vähentävät markkinoiden luottamukseen kohdistuvia riskejä”, IMF sanoo.
IMF julkaisee kerran vuodessa arvionsa jäsenvaltioidensa talouden tilasta ja näkymistä. Maanantaina se julkaisi Suomea käsittelevän lausuntonsa keskeiset johtopäätökset.
”Parlamentaarinen sovinto velkajarrusta on hyödyllinen, koska se osoittaa laajapohjaista sitoutumista velkaantumisen hillintään. Käytännössä EU:n säännöt tulevat sitomaan suomalaista finanssipolitiikkaa eikä kotimainen kehikko juuri kiristä sopeutustarvetta EU-tason sääntöihin verrattuna”, sanoo Helsingin yliopiston ja Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen julkistalouden professori Roope Uusitalo.
Yksi merkittävä syy velkaantumisen kiihtymiseen on hidas talouskasvu.
IMF arvioi Suomen talouden kasvavan tänä vuonna vain 0,3 prosenttia ja sen jälkeen kahtena peräkkäisenä vuotena 1,5 prosenttia. Talouskasvua voimistaa vähitellen etenkin kotimaisen kysynnän lisääntyminen.
IMF:n mielestä viimeaikaiset työmarkkinauudistukset ovat luoneet perustan talouskasvun vahvistumiselle, mutta työvoiman tarjonnan lisääminen edellyttää lisätoimia.
”Työmarkkinauudistukset ja maahanmuuton lisääntyminen ovat tukeneet työvoiman tarjonnan paljon kaivattua kasvua. Työttömyysetuusjärjestelmän virtaviivaistaminen ja työmarkkinoiden sääntelyn keventäminen puolestaan vahvistavat työnteon kannustimia.”
IMF suosittaa yritysten kasvun esteiden vähentämistä ja painottaa, että Suomessa edellytykset innovatiivisten alkuvaiheen kasvuyritysten luomiselle ovat vahvat.
”Nämä yritykset kohtaavat kuitenkin usein liiketoiminnan kasvattamisen esteitä, mikä rajoittaa tuottavuuden kasvua taloudessa. EU:n sisäisen kaupan esteiden vähentäminen voisi tuoda yrityksille merkittäviä taloudellisia hyötyjä.”
Fakta
IMF perustettiin vuonna 1945
-
Kansainvälinen valuuttarahasto (IMF) perustettiin toisen maailmansodan jälkeen vuonna 1945 taloustieteilijä John Maynard Keynesin aloitteesta.
-
IMF on lyhenne englannin kielen sanoista International Monetary Fund.
-
Se on valtioiden välinen rahoitus- ja rahapoliittinen yhteistyöjärjestö, jonka tehtävänä on edistää kansallisten ja kansainvälisten rahoitusmarkkinoiden vakautta.
-
IMF valvoo myös jäsenvaltioidensa talouspolitiikkaa ja esimerkiksi hintavakautta.