Pori haluaa strategiansa mukaan olla muun muassa avoin, rakastava ja rohkea – sekä vihreä. Perussuomalaisia lukuunottamatta strategia keräsi suuret kiitokset valtuutetuilta.
Avaa kuvien katselu
Perussuomalaisten valtuustoryhmän puheenjohtaja Anssi Salmi Kuva: Jari Pelkonen / Yle
Kuntastrategian laadinta ei yleensä herätä erityisiä intohimoja. Porissa oli maanantaina toisin, kun perussuomalaisten valtuustoryhmä kyseenalaisti Satakunnan pääkaupungin uuden strategiapaperin.
Jokaisella kunnalla on kuntalain mukaan oltava strategia. Porin uuden strategian mukaan kaupunki on avoin, rakastava ja rohkea. Esimerkiksi näin:
– Porilaisuus on vahvaa yhteisöllisyyttä. Kaupungin monipuolisuus on ylpeyden aihe. Olemme kotiseuturakkaita.
Perussuomalaiset ärtyi kahdesta teemasta
Visionsa mukaan Pori on ”kasvun metropori”, jossa lentokenttäalue kehittyy, tekoälyä hyödynnetään ja jonne nuoret saapuvat opiskelemaan ja vähän vanhemmat töihin.
Valtuustoryhmät laidasta laitaan suhtautuivat strategiaan pääosin kehuen. Perussuomalaisten ryhmän puheenjohtaja Anssi Salmi rikkoi muutoin samanmielisen ilmapiirin ja vaati muutoksia. Puolue halusi poistaa strategiasta vieraskielisten osallisuutta ja vihreää brändiä koskevat maininnat.
– Meillä on Pori-brändi, joka on selkeä. Miten Poriin tuleva TNT-tehdas ja telakan jäänmurtajiin keskittyvä teollisuus ovat vihreää brändiä? Tulee olo, että olemme Kummelin sketsissä. Emmehän me voi kirjoittaa strategiaan tämmöistä, Salmi sanoi.
Forcitin räjähdetehtaan tuotannon Porin Noormarkussa on tarkoitus alkaa 2028. Paikalla on jo aloitettu rakentamistyöt. Yhdysvaltojen jäänmurtajatilausten odotetaan työllistävän Porin Mäntyluodon telakkaa merkittävästi.
Muut strategian kannalla
Muissa valtuustoryhmissä perussuomalaisten näkökulma ei sytyttänyt. Esimerkiksi vihreiden ryhmänjohtaja Anna Kyhä-Mantere totesi, että strategia on selkeä ja sen soveltaminen käytäntöön on mahdollista.
SDP:tä edustava Joonas Ryynänen hämmästeli, miksi perussuomalaiset tuo identiteettipolitiikan Poriin.
– Teollisuuden investoinnit perustuvat vihreän siirtymän periaatteille eivätkä menneisyyden haikailuun.
Perussuomalaisten poistoehdotukset hävisivät äänestyksissä luvuin 54–5 (vieraskielisten osallisuus) ja 53–6 (vihreys).
Aivan yksin perussuomalaiset eivät olleet kriittisiä. Keskustan riveistä arvosteltiin strategiaa siitä, että maaseutua ei papereissa mainita. Tämä ei kuitenkaan johtanut äänestyksiin.
