Lasse Lehtonen kritisoi toimeentulotuen uudistuksen tuovan lisää hallinnon kuluja. Ministeriön mukaan säästöjä kuitenkin syntyy, kun pitkäaikaisten tukien määrä vähenee.

Kelan pääjohtajan Lasse Lehtosen mukaan toimeentulotuen hakeminen muuttuu keväällä aikaisempaa monimutkaisemmaksi. Antti Mannermaa

Sosiaali- ja terveysministeriö ei ohjaa Kelaa muulla tavoin kuin lainsäädännön kautta.

Näin sanoo ministeriön sosiaaliturva- ja vakuutusosaston ylijohtaja Liisa Siika-aho viitaten Kelan pääjohtaja Lasse Lehtosen puheisiin.

Lehtonen sanoi viime viikolla Ilkka-Pohjalaiselle, että on saanut ministeriöstä terveisiä, ettei toimeentulotuen hakemista saa tehdä liian helpoksi.

Kommentti on kuohuttanut muun muassa sosiaalisessa mediassa, jossa on ihmetelty, miksi vaikeassa tilanteessa oleville ihmisille halutaan tehdä asioista vielä hankalampia.

– Meillä ei ole mandaattia määrätä, miten Kela toimeenpanee etuuksia käytännössä, Siika-aho sanoo nyt Iltalehdelle.

Toimeentulotukeen on tulossa isoja muutoksia ensi keväänä. Hallitus haluaa lyhentää tukiaikoja ja korostaa ensisijaisten tukien, kuten työttömyysturvan, tärkeyttä.

Toukokuun alussa otetaan käyttöön yleistuen yhden hakemuksen malli, jossa useita tukia yhdistet ään ja hakemuksia käsitellään osittain automaattisesti. Uudistus on osa hallituksen säästösuunnitelmaa.

– Kun asiakkaat pääsevät ensisijaisten etuuksien ja palvelujen, esimerkiksi TE-palvelujen, piiriin, heidän työllistymismahdollisuutensa paranevat, Siika-aho sanoo.

Ministeriöllä ei ole oikeuksia määrätä siitä, miten Kela toimeenpanee etuuksia. Joel Maisalmi

Lehtonen kommentoi

Iltalehti kysyi asiasta myös Lehtoselta. Hänen mukaansa Kelan näkökulmasta toimeentulotuen hakemisesta tulee aiempaa monimutkaisempaa. Hän näkee, että uudistus lisää hallinnollista työtä.

– Muutos voi johtaa siihen, että ihmiset joutuvat juoksemaan virastosta toiseen. Se aiheuttaa lisäkustannuksia sekä asiakkaalle että hallinnolle, kun samaa asiaa selvittävät monet eri viranomaiset, Lehtonen sanoo Iltalehdelle.

– Toimeentulotuen käsittely edellyttää yksilötason arviointia ja siten merkittävästi myös henkilöstöresursseja.

STM:n Siika-ahon mukaan säästöjä kuitenkin syntyy, kun pitkäaikaisten tukien määrä vähenee.

– On selvää, että laadukas palvelu ja ihmisten kohtaaminen aiheuttavat kustannuksia. Toisaalta, jos ihmisten tilanteisiin puututaan ajoissa, voidaan ehkäistä etuusmaksujen pitkittymistä. Tämä on sekä yksilön että julkisen talouden etu, Siika-aho sanoo.

– Ihminen saattaa joutua asioimaan useammassa paikassa. Mutta Kelan hakuprosessi on yksinkertainen. Kelassa ei tarvitse käydä henkilökohtaisesti, kasvokkain tapaamiset hoidetaan muiden virastojen kanssa, hän jatkaa.

Siika-ahon mukaan kansainvälisessä vertailussa Suomi poikkeaa monista muista maista siinä, että Suomessa on vähemmän henkilökohtaisia asiakaskohtaamisia ja enemmän digitaalisia kontakteja.

Samalla rahaetuudet maksetaan usein poikkeuksellisen pitkiksi jaksoiksi verrattuna muihin maihin.

– Käytännössä olemme kohdanneet ihmisiä rahan kautta. Maksamme pitkään etuuksia sen sijaan, että etsisimme aiemmin vaihtoehtoisia ratkaisuja asiakkaan tilanteeseen, Siika-aho sanoo.

Toimeentulotuen uudistus on osa hallituksen säästösuunnitelmaa. Outi Järvinen

Lehtonen: Uudistuksella pyritään parantamaan kannustinvaikutuksia

Lehtosen mukaan toimeentulotuen uudistuksen tavoitteena on säästöjen lisäksi tarkoitus parantaa kannustinvaikutuksia.

– Näin olisi vähemmän ihmisiä toimeentulotuen varassa. Ihmisiä kannustetaan muutoksen avulla kouluttautumaan, kuntoutumaan ja saamaan heistä työtä tekeviä, veroja maksavia kansalaisia.

– Hallitusohjelmassakin on todettu, että jos etuudet tulevat liian helposti suoraan tilille, kannustin työn vastaanottamiseen voi heikentyä. Tätä uudistuksella halutaan välttää.

Lehtosen mukaan on väärä tulkinta, että Kelassa siirryttäisiin täysin automaatiopohjaiseen malliin, jossa ihmisen tekemä arviointi jäisi vähäiseksi.

– Automaatiolla on kuitenkin paikkansa. On olemassa etuuksia, kuten vanhempainraha, joiden käsittely on jo pitkälti automatisoitu ja jotka olisi mahdollista hoitaa jatkossa jopa sataprosenttisesti automaation avulla.