Presidentti Sauli Niinistö yllätti taatusti istuvan tasavallan presidentin Alexander Stubbin esittämällä yhteyksien luomista Vladimir Putiniin, vaikka linja onkin pohjimmiltaan sama, arvioi politiikan erikoistoimittaja Timo Haapala.
Presidentti Sauli Niinistö is back – siis julkisuudessa.
Tämän voi todeta viime päivien valossa. Ensin Niinistö puolusti toimiaan ex-pääministeri Sanna Marinin (sd) kirjassa esitettyjä väitteitä vastaan, siis siitä, kuka Suomen Natoon vei ja kuka vikisi.
Lue lisää: Marin pettyi Niinistöön – Niinistöltä sapekas ulostulo
Maanantaina Niinistö hyppäsi entiselle tasavallan presidentille hiukan outoon ajankohtaiseen ulkopoliittiseen rooliin ja peliin, mikä epäilemättä nostatti kulmakarvoja istuvan presidentin Alexander Stubbin joukkueessa.
”
Niinistön ulostulo taisi tulla yllätyksenä istuvalle presidentille Alexander Stubbille, sillä Niinistö on Stubbin kaudella selkeästi varonut ajankohtaisten ulkopoliittisten asioiden kommentoimista.
Kyse on yhteyksien luomisesta presidentti Vladimir Putiniin.
Niinistö sanoi Ylen haastattelussa, että Euroopan pitäisi keskustella suoraan Putinin kanssa Ukrainan sodan lopettamiseksi, eikä katsoa vierestä, kun Yhdysvaltain presidentti Donald Trump tekee sitä eurooppalaisten pään ylitse.
Lue lisää: Sauli Niinistöltä kova avaus Putinista Ylellä
Niinistö muistutti, että Ranskan presidentti Emmanuel Macron lienee viimeinen, joka on soittanut Putinille, ja sitä ennen Saksan entinen liittokansleri Olaf Scholtz vajaa vuosi sitten.
– Ja sai suuret haukut. Minä häntä puolustin ja näen edelleenkin tietynlaisen hassunkurisen tilanteen siinä, että eurooppalaiset ilmoittavat etteivät keskustele sotarikollinen Putinin kanssa, Niinistö sanoi Ylelle.
– Mutta Trump keskustelee ja sitten me menemme kuuntelemaan, että mitäs puhuitte. Ja pelätään samalla vähän, että etteivät vaan puhu Euroopasta yli Euroopan, Niinistö jatkoi.
Niinistön ulostulo taisi tulla yllätyksenä istuvalle presidentille Alexander Stubbille, sillä Niinistö on Stubbin kaudella selkeästi varonut ajankohtaisten ulkopoliittisten asioiden kommentoimista.
Itse asian suhteen presidenteillä ei ole näkemyseroja, vaikka Stubbin kova Putin-vastainen retoriikka on saanut maailmalaajuista mainetta ja noteerattu moneen kertaan myös Moskovassa.
Perusajatus on presidenteillä kuitenkin sama. Ennemmin tai myöhemmin Putinin kanssa on puhuttava.
Mutta kuka puhuu?
Ranska? Britannia? Saksa? Suomi? Stubb?
Stubb on moneen kertaan joutunut vastamaan kysymykseen, vastaisiko hän edes Putinin soittoon, jos sellainen tulisi.
Viime keväästä lähtien linja on ollut kuitenkin toinen.
Niin sanottu halukkaiden koalitio, joka tapaisi myös Trumpin Valkoisessa talossa elokuussa, linjasi tuolloin, että ainakin yhden Euroopan valtion tulee keskustella Putinin kanssa.
Stubb sanoi tuolloin, että kyseeseen tulee joko Ranska tai Britannia.
Lue lisää: Stubb: Jossakin vaiheessa on aika puhua Putinin kanssa – nimesi kaksi maata
Koko EU:n nimissä on vaikea esiintyä, koska aina löytyy Unkarin Viktor Orbánin kaltainen aisan yli potkija, joka lyö lekkeriksi EU:n yhteisen Venäjä-linjan.
Suomella on maarajaa Venäjän kanssa reilut 1 300 kilometriä, mutta poliittisiin puheluihin ei ole intoa eikä asiaa, eikä juuri sanottavakaan. Rajaviranomaiset pitävät virkayhteyksiä, vaikka raja on kiinni.
Kun Trump pitää yhteyttä Putiniin, hänellä on tarjolla sekä keppiä että porkkanaa, mitä Ukrainan tilanteeseen tulee. EU:lla ei tunnu olevan kumpaakaan, pienestä Suomesta puhumattakaan.
Stubb hoitaa viestejä Moskovaan välikäsien kautta.
Alexander Stubb tapasi Kazakstanin presidentti Kasym-Zhomart Tokajevin toissa viikolla. Samalla lähti terveiset Moskovaan, jossa Tokajev tapaa keskiviikkona presidentti Vladimir Purinin. Kuva: Paula Kaskimaa / IS
Toissa viikolla Stubb vieraili Kazakstanissa ja Uzbekistanissa.
Kazakstanin presidentti Kasym-Zhomart Tokajev tapaa Putinin Moskovassa keskiviikkona. Samalla hän epäilemättä välittää Stubbin ja EU:n näkemykset Putinille.
Näinkin diplomatia toimii.
Venäjä on jatkanut rikollista hyökkäyssotaansa Ukrainassa kohta neljä vuotta.
Koko ajan Venäjä on pommittanut siviilikohteita. Mutta vaikka sodan rikollinen luonne ei ole muuttunut, keskustelu Putin-yhteyksistä on alkanut. On vain ajan kysymys, kuka Euroopasta on ensimmäisenä Putinin kanssa yhteyksissä.
Syytäkin olisi, Niinistö ei ole väärässä.
EU-komission puheenjohtaja Ursula von Der Leyen tai korkea edustaja Kaja Kallas ovat Moskovan silmissä kevyitä tapauksia, eli katseet kääntyvät Emmanuel Macroniin, Britannian Keir Starmeriin tai Saksan Friedrich Merziin.
Voisiko välitystehtävä tulla kaikesta huolimatta Suomen ex-presidentille Sauli Niinistölle, joka presidenttiaikoinaan opittiin Washingtonia myöten tuntemaan niin sanottuna Putin-kuiskaajana?
Joka tapauksessa se on mielenkiintoista, että Niinistö pomppasi akuuttiin ulkopolitiikkaan ja Stubbin tontille näin näkyvästi. Tasavallan ex-presidentin ovat yleensä tässä suhteessa olleet varovaisempia.
Mitä nähdään jatkossa?