Jääkiekko|Kokaiinia käyttävillä urheilijoilla ei ole harjoitustapahtumissa eikä kilpailutauoilla kiinnijäämisen pelkoa.
Lue tiivistelmä
Tiivistelmä on tekoälyn tekemä ja ihmisen tarkistama.
Kokaiinia testataan ainoastaan kilpailutilanteissa.
Suomen antidopingtoimikunnan asiantuntija myöntää, että kokaiinista kiinnijäämisen riski on pieni.
Päihdehoitoalan ammattilaiset uskovat kokaiinin viihdekäytön lisääntyneen suomalaisten urheilijoiden keskuudessa.
Päihdehoitoalan ammattilaiset uskovat kokaiinin viihdekäytön lisääntyneen suomalaisten urheilijoiden, kuten esimerkiksi jääkiekkoilijoiden keskuudessa viime vuosina.
Kokaiini on dopingaine, mutta sen testaamisessa on musta aukko, jota jotkut urheilijat voivat asiantuntijoiden mukaan käyttää hyväkseen.
”Kokaiini on yksi niistä piristävistä aineista, joita testataan vain kilpailu- ja ottelutilanteissa. Tästä johtuen kokaiinin käyttöön liittyvä testipelote on hyvin marginaalinen, Avominne-klinikoiden johtava lääkäri”, urallaan myös kiekkoseuroissa työskennellyt Jari Myllyniemi näkee.
Tämä ei tarkoita, että SM-liigan pelaajat käyttäisivät kokaiinia. Mutta jos käyttäisivät, kiinnijäämisen riski on käytännössä hyvin pieni.
”
Otteluiden ulkopuolella otetuista testeistä ei edes etsitä kokaiinijäämiä.
Testaamisesta Suomessa vastaa Suek, joka noudattaa Kansainvälisen antidopingtoimiston Wadan sääntöjä.
Suekin lääketieteellinen asiantuntija Pekka Rauhala myöntää, että kokaiinista kärähtämisen riski on pieni.
”Kokaiinijäämiä ei määritellä lainkaan harjoituksissa tai harjoitusjaksoilla tehdyistä testeistä, koska positiivisia testituloksia voi kokaiinista tulla vain kilpailuaikana otetuista näytteistä”, Rauhala painottaa.
Esimerkiksi jääkiekossa kilpailuaika alkaa ottelua edeltävänä iltana kello 23.59 ja päättyy ottelun jälkeen hetkeen, jolloin tiedetään, onko dopingtestejä luvassa vai ei.
”Kilpailujen eli esimerkiksi otteluiden ulkopuolella otetuista testeistä ei edes etsitä kokaiinijäämiä eikä muitakaan sellaisia aineita, joiden käyttö on kielletty vain kilpailuaikoina”, Rauhala selvittää.
Toisin sanoen kokaiinia käyttävillä urheilijoilla ei ole harjoitustapahtumissa eikä kilpailutauoilla kiinnijäämisen pelkoa.
”Kokaiinijäämien testaaminen harjoituksissa olisi resurssien tuhlausta, koska kilpailuaikojen ulkopuolisista positiivisista testituloksista ei siis kuitenkaan seuraisi sanktioita.”
”
Dopingtestaajia ei näe hallilla kuin kerran tai korkeintaan kaksi kaudessa, ja silloinkin testiin joutuu maksimissaan kolmesta viiteen pelaajaa.
Kokaiini haihtuu elimistöstä tavallisesti 1–4 vuorokaudessa. Kuva: Colourbox, Kuvankäsittely: IS
Kokaiini haihtuu elimistöstä normaalikäytössä tavallisesti 1–4 vuorokaudessa.
Näin ollen kokaiinia voi ilman kiinnijäämisen pelkoa käyttää viikonloppuna, jos seuraavalla viikolla ensimmäinen ottelu tai kilpailusuoritus on esimerkiksi keskiviikkona tai myöhemmin – kuten jääkiekon SM-liigassa usein on.
Muutamat anonyymisti haastatellut jääkiekkoilijat kertovat käyttäneensä kokaiinia aktiiviaikoinaan.
Heidän mielestään SM-liigassa testipelote ”on olematon”.
”Dopingtestaajia ei näe hallilla kuin kerran tai korkeintaan kaksi kaudessa, ja silloinkin testiin joutuu maksimissaan kolmesta viiteen pelaajaa”, sanoo pari vuotta sitten ammattilaisuransa päättänyt pelaaja.
”Kun kokaiinin yleisesti tiedetään haihtuvan elimistöstä nopeasti, niin ei sen käyttöä tarvitse ainakaan viikonloppuisin jarrutella – eikä varsinkaan sarjatauoilla ja harjoituskaudella.”
Suek otti vuonna 2024 urheilijoista kaikkiaan 2 390 virtsa- ja veritestiä. Niistä 187 kohdistui jääkiekkoon.
SM-liigassa on yli 400 pelaaja. Eniten testejä tehtiin yksilölajeissa eli yleisurheilussa (281), hiihdossa (198) ja fitneksessä (193).
”Palloilulajeissa pelikauden aikana ei testata pelaajia oikeastaan kuin otteluiden yhteydessä”, Tapparassa ja Ilveksessä sekä juniorimaajoukkueissa työskennellyt Myllyniemi sanoo.
Päihdehoitoklinikka Avominnen johtaja Mika Arramies uskoo kokaiinin viihdekäytön lisääntyneen jääkiekkoilijoiden keskuudessa. Kuva: Ossi Ahola / Aamulehti
Tutkimusten, muun muassa jätevesinäytteiden, perusteella huumeiden käyttö on lisääntynyt Suomessa merkittävästi kymmenen viime vuoden aikana.
THL:n valtakunnallisen seurannan mukaan stimulanttien, kuten kokaiinin, yhteenlaskettu käyttö on jopa kolminkertaistunut vuoteen 2012 verrattuna.
”Urheilu ole yhteiskunnasta erillinen saareke. Yhteiskunnasta tutut ongelmat ulottuvat aina enemmän tai vähemmän myös urheiluun”, yli 20 vuotta Avominneä pyörittänyt Mika Arramies näkee.
”Klinikkamme monivuotisten kokemusten perusteella tiedämme, että kokaiinin käyttö on lisääntynyt merkittävästi myös työssäkäyvien keskuudessa, eivätkä jääkiekkoilijat ole tästä mikään poikkeus.”
Arramiehen mukaan pääasiassa kyse on ollut jo uransa lopettaneista pelaajista, mutta viime vuosina ”myös aktiivipelaajien määrissä on tapahtunut kasvua”.
”Urheilijoilla on ihan samat inhimilliset vietit ja tarpeet kuin muillakin ihmisillä. Päihteitä käytetään viihtymismielessä, mutta viihtyminen on sitten kaukana heillä, joilla käytöstä puhkeaa jossain vaiheessa sairaus nimeltä päihderiippuvuus.”
Suomen jääkiekkoilijat ry eli pelaajayhdistys uskoo yhteiskunnasta tuttuja lieveilmiöitä esiintyvän myös urheilussa.
”Minun aikana pelaajayhdistyksen pöydällä ei ole ollut esimerkiksi yhtään kokaiinitapausta. On silti täysin mahdollista, että kokaiinin viihdekäyttöä tapahtuu SM-liigayhteisössä”, viisi vuotta pelaajayhdistyksen toiminnanjohtajana työskennellyt Risto Kauppinen sanoo.
”Tätähän tehdään salassa, ja se myös pysyy helposti ulkopuolisilta piilossa.”
Entisistä kiekkoilijoista ainakin Marko Jantunen ja Jere Karalahti ovat myöntäneet julkisesti käyttäneensä kokaiinia. Karalahtea epäillään parhaillaan törkeästä huumausainerikoksesta.
Viime kaudella maajoukkuehyökkääjä Miro Aaltonen sai Sveitsin antidopingtoimistolta kuukauden kilpailukiellon kokaiinin käytöstä.
HIFK:ta edustava Jori Lehterä on saanut huumetuomion vuonna 2020. Turun hovioikeuden mukaan Lehterä yritti keväällä 2018 ostaa yhden gramman kokaiinia ja syyllistyi näin huumausaineen käyttörikokseen. Lehterä tuomittiin 15 päiväsakkoon.