Suomen valtio omistaa osuuksia lähes 70 yhtiöstä. Reilu kymmenkunta niiden toimitusjohtajista pääsee miljoona-ansioille.
Avaa kuvien katselu
Valtionyhtiöiden kolme suurituloisinta johtajaa viime vuodelta: Pekka Lundmark, Pekka Vauramo ja Topi Manner. Kuva: Henrietta Hassinen / Yle, Tapio Rissanen / Yle ja Antti Lähteenmäki / Yle, grafikka: Nanna Särkkä / Yle
Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.
Nokian johdosta alkuvuonna väistynyt Pekka Lundmark viime vuoden tulokärjessä yli viiden miljoonan euron kokonaistuloillaan, kun vertaillaan yhtiöitä, joita valtio omistaa osin tai kokonaan.
Lundmarkin tuloista noin kolme miljoonaa on ansiotuloa ja kaksi miljoonaa pääomatuloja. Lundmark maksoi veroja yli 2,2 miljoonaa euroa.
Jos otetaan huomioon kaikki yli 150 000 euroa tienanneet vuonna 2024, hän yltää juuri ja juuri sadan eniten tienanneen joukkoon ja on sijalla 94. Pelkkiä ansiotuloja tarkastellessa Lundmark on sijalla 25.
Lundmark toimi Nokian toimitusjohtajana vuodesta 2020. Hän ehti työskennellä eri pörssiyhtiöiden johdossa 23 vuotta. Helmikuussa hän perusteli lähtöään sillä, että haluaa työskennellä erilaisissa rooleissa, esimerkiksi hallitusammattilaisena.
Valtio omistaa Nokiasta 5,8 prosenttia.
Tässä jutussa tarkastelemme valtio-omisteisten yhtiöiden toimitusjohtajien tuloja. Tarkastelussa on otettu huomioon sekä pörssiyritykset että listaamattomat ja erityistehtäviä hoitavat yritykset.
Valtion kaiken yhtiöomistuksen arvo oli noin 30 miljardia euroa vuonna 2024. Marraskuussa 2025 valtio omisti osuuksia 68 yhtiöstä.
Miksi tarkastelemme valtio-omisteisten yhtiöiden johtajien ansioita?
Valtio-omisteisten yhtiöiden johtajien ansioita on mielekästä tarkastella etenkin, jos valtio on yhtiössä enemmistöomistajana. Valtio omistaa enemmistön esimerkiksi Postista, Finnairista ja Fortumista.
Valtio voi omistajaohjauksellaan yrittää ohjata johtajien palkitsemista. Yhtiöt eivät aina kuitenkaan noudata omistajan eli valtion tahtoa, mikä on usein johtanut johtajien palkkojen käsittelemiseen julkisessa keskustelussa.
Toisaalta johtajien palkkiot halutaan pitää kilpailukykyisinä myös valtionomisteisissa yhtiöissä, jotta tehtäviä pidettäisiin ammattijohtajien keskuudessa houkuttelevina.
Kakkospaikkaa pitää nyt jo väistynyt, pitkän uran tehnyt toimitusjohtaja Pekka Vauramo, joka johti kaivos- ja kivenmurskauskoneita tekevää Metsoa vuodesta 2018 loppuvuoteen 2024. Valtio omistaa Metsosta 14,9 prosenttia.
Vauramolla oli valtio-omisteisten yhtiöiden toimitusjohtajista kovimmat ansiotulot. Hän tienasi viime vuonna ansiotuloa 4,78 miljoonaa euroa ja pääomatuloja yli 100 000 euroa. Hän ansaitsi palkkatuloja 15. eniten Suomessa. Vauramo maksoi veroja 2,4 miljoonaa euroa.
Hän on toiminut urallaan myös Finnairin, Cargotecin ja Sandvikin toimitusjohtajana.
Myös Vauramon seuraaja Sami Takaluoma ylsi kymmenen kovatuloisimman valtio-omisteisen yhtiön toimitusjohtajan joukkoon vuonna 2024. Hänen tienestinsä olivat yli 1,1 miljoonaa euroa.
Takaluoma toimi Metson Palvelut-liiketoiminta-alueen johtajana ennen valintaansa toimitusjohtajaksi.
Kolmanneksi eniten tuloja oli Finnairin entisellä ja Elisan nykyisellä toimitusjohtajalla Topi Mantereella. Manner aloitti Elisan toimitusjohtajana alkuvuonna 2024. Mantereella oli tuloja 2,4 miljoonaa euroa, josta ansiotuloa 2,3 miljoonaa euroa.
- Lue lisää: Elisan toimitusjohtaja Topi Manner: Ei ole yhdentekevää, kenen datakeskuksia Suomessa hyrrää
Valtio omistaa Elisasta kymmenen prosenttia.
Näin valtion enemmistöomistuksessa olevien yhtiöiden johdossa tienattiin
Moni kaikkien suomalaisten tuntemista valtio-omisteisista yhtiöistä on Suomelle strategisesti merkittäviä ja siksi valtio on niissä enemmistöomistajana. Moni näistä strategisen merkityksen yhtiöistä on myös usein julkisuudessa, toisinaan kohuistaan.
Kärkikymmeniköstä seuraavaksi jää esimerkiksi tänä syksynä pörssiin listautuneen Postin toimitusjohtaja Antti Jääskeläinen 1,1 miljoonan euron kokonaistuloillaan. Jääskeläinen aloitti Postissa keväällä 2024. Hän siirtyi Postin palvelukseen UPM:stä.
Valtio on Postin pääomistaja 65,8 prosentin omistuksella. Julkisuudessa on puitu viime vuosinakin monia Postin haasteita kuten myös sitä, millaista osaamista Postin toimitusjohtajalta vaaditaan.
Strategisesti merkittävä Suomen kannalta on myös puolustusmateriaaleja valmistava Patria, josta valtio omistaa hieman yli puolet. Sen toimitusjohtajana vuodesta 2019 toiminut Esa Rautalinko tienasi viime vuonna reilun miljoonan euron tulot. Hän on työskennellyt urallaan myös muun muassa TeliaSonera Finlandissa ja Vaasan Groupissa.
Finnairin nykyinen toimitusjohtaja – ja Postin entinen toimitusjohtaja – Turkka Kuusisto tienasi menneenä vuonna yli 980 000 euroa. Yhtiö on tänä vuonna joutunut pahoittelemaan asiakkailleen lentojen peruuntumisia ja myöhästymisiä sekä työtaistelujen että penkkien vesipesun takia. Finnair on arvioinut, että työriitojen vaikutus sen tulokseen oli noin 18 miljoonaa euroa. Valtio omistaa Finnairista yli puolet.
Listan ensimmäinen naispuolinen johtaja on valtion sataprosenttisessa omistuksessa olevan VR Groupin Elisa Markula. Markulan kokonaistulot viime vuodelta olivat lähes 700 000 euroa, mikä on lähes kaksinkertainen määrä viime vuoteen verrattuna. Hän aloitti tehtävässään vuonna 2022 ja on ennen toiminut muun muassa Oriolan ja Tikkurilan toimitusjohtajana.
Muista kokonaan tai lähes kokonaan valtionomistuksessa olevista yhtiöistä muun muassa Veikkauksen pitkäaikainen toimitusjohtaja Olli Sarekoski tienasi noin 470 000 euroa palkkatuloja. Alkon toimitusjohtaja Leena Laitinen taas tienasi noin 460 000 euroa.
Ylen pitkäaikainen toimitusjohtaja Merja Ylä-Anttila jäi eläkkeelle syyskuussa 2025. Hänen tulonsa viime vuodelta oli noin 345 000 euroa. Ylä-Anttilan seuraaja, aiemmin Ylen Strategia ja palvelut -yksikön johtajana työskennellyt Marit af Björkesten tienasi viime vuonna noin 190 000 euroa ansiotuloa.