Turkulaisessa lastensuojeluyksikössä työskenteli kuukausien ajan raskaista rikoksista tuomittu mies. Työnantaja oli tietoinen miehen taustasta. Lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarinen toivoo nyt, että kokemusasiantuntijoiden käytöstä lastensuojelussa ja nuorisotyössä alettaisiin käydä kriittistä keskustelua.

  • Iltalehti kertoi maanantaina törkeistä rikoksista tuomitusta miehestä, joka työskenteli lastensuojelutyössä nuorten parissa ilman asianmukaista koulutusta.
  • Lapsiasiavaltuutetun mukaan kokemusasiantuntijoiden käyttö työssä lasten ja nuorten parissa on riskialtista ja voi olla heille hyvinkin haitallista.
  • Lastensuojeluun tarvittaisiin Pekkarisen mukaan enemmän resursseja ja sosiaalityöntekijöiden tulisi jalkautua aktiivisemmin laitosten arkeen.

Lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarinen on huolissaan siitä, että kokemusasiantuntijoiden käytöstä lastensuojelussa ei käydä Suomessa lainkaan julkista keskustelua. Hän kritisoi lähestymistapaa etenkin silloin, kun kokemusasiantuntijuuden käyttö ei ole rajattua, vaan he toimivat nuorille kasvattajina.

– Kokemusasiantuntijoiden käyttö voi toisinaan liittyä niin kutsuttuun scared straight -menetelmään, jossa ajatellaan, että kun lapsi tai nuori kuulee vaikka vankilamaailmasta entisten vankien kokemuksia, niin hän ikään kuin ajattelisi, että ”ei kamala, sinne mä en halua”. Mutta tutkimusten mukaan menetelmä toimii ihan päinvastoin, Pekkarinen sanoo.

– Eli rikollisen käyttäytymisen todennäköisyys kasvaa nuorilla, jotka osallistuvat tällaisia menetelmiä sisältäviin ohjelmiin.

Iltalehti haastatteli Pekkarista kokemusasiantuntijoiden käytöstä tapauksen pohjalta, jossa törkeistä rikoksista tuomittu mies palkattiin työskentelemään erittäin haavoittuvaisessa asemassa olevien nuorten asuttamassa nuorisokoti Noste 2:ssa. Pekkarinen kommentoi aihepiiriä yleisellä tasolla Iltalehden haastattelussa.

Mies työskenteli niin kutsuttuna kokemusasiantuntijana. Sillä tarkoitetaan henkilöä, joka pystyy lisäämään ymmärrystä jostakin aiheesta oman kokemuksensa kautta, esimerkiksi juuri päihteidenkäytöstä ja rikollisuudesta.

Iltalehden selvityksessä miehestä sekä nuorisokodista paljastui useita seikkoja, jotka eivät kestä päivänvaloa.

Mies palkattiin yksikköön nuoriso- ja vapaa-ajanohjaajaksi tammikuussa 2025, vaikka hänellä ei ollut työhön vaadittavaa koulutusta. Hän oli vielä muutama kuukausi sitten ennen palkkaamista istunut kuuden vuoden vankeustuomiota useista vakavista rikoksista. Keväällä 2018 hän sai tuomion muun muassa törkeästä raiskauksesta ja törkeästä pahoinpitelystä, joka oli tehty erittäin raa’alla ja julmalla tavalla.

Nuorisokodin yksikönjohtaja ei halunnut kommentoida asioita Iltalehdelle. Iltalehti ei tavoittanut useista yrityksistä huolimatta Nosteen omistavaa Tabolia 3 Oy:n omistajaa Janne Jääskeläistä.

Lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarinen. Elle Laitila

Mihin vedetään raja?

Kokemusasiantuntijuuden hyödyntäminen on lisääntynyt lastensuojelussa, ja useimmiten heidän roolinsa on käydä puhujavierailuilla. Vaatimuksena on, että henkilö on suorittanut rangaistuksensa ja irtaantunut rikollisesta elämästä.

Pekkarisen mukaan nuoret toivovat usein sitä, että saisivat jutella esimerkiksi huumeista ja rikollisuudesta ihmisten kanssa, jotka ovat itse kokeneet sellaista elämää.

– Se on heidän harras toiveensa, mutta se ei välttämättä edistä heidän hyvinvointiaan, Pekkarinen sanoo.

Mihin voidaan vetää se raja, että missä määrin kokemusasiantuntijoiden käyttö voi olla nuorille haitallista?

– Sitä on hyvin vaikea sanoa, koska tämä kriittinen keskustelu Suomen maasta puuttuu tyystin. Kukaan ei uskalla oikeastaan edes aloittaa sitä keskustelua, sanoo Pekkarinen.

– Jos kokemusasiantuntijuutta kyseenalaistaa, tai siitä toivoo siitä keskustelua, niin sitten kokemustoimijat herkästi itse sanovat, että no niin, että nyt meitä taas alistetaan. Ja semmoinen fiilishän siitä herkästi tulee. Mutta kun kyseessä ovat lapset ja nuoret, ja heidän kanssaan työskentely, niin siinä pitäisi olla äärimmäisen varovainen, koska he ovat vaikutteille tosi alttiita.

Pekkarisen mukaan etenkään haavoittuvaisessa asemassa olevilla nuorilla ei ole tarvittavaa kypsyyttä ja kokemuspohjaa ymmärtää entisten rikollisten kertomuksia ainoastaan varoittavina esimerkkeinä.

– Nämä kertomukset voivat olla tosi vaikuttavia ja sen tähden tavallaan viedä heidän ajatteluaan väärään suuntaan.

Pekkarinen korostaa, että kokemusasiantuntijoiden käyttäminen lastensuojelussa ja nuorisotyössä tulisi olla erittäin hallittua ja täsmällistä. Lisäksi heidän tulee olla hyvin koulutettuja ja valmennettuja rooliinsa.

Valvonnan toimiminen

Iltalehti kertoi aikaisemmin, että Turussa sijaitseva nuorisokoti selvitti kokemusasiantuntijana työskennelleen miehen rikoshistorian vasta, kun tämä oli työskennellyt yksikössä 1,5 kuukautta. Mies sai jatkaa töitään vielä kuukausia tämän jälkeen. Lisäksi miehellä oli käynnissä rikosprosesseja tämän työskennellessä nuorisokodissa.

Mies työskenteli nuorisokodissa arkipäivien lisäksi viikonloppuina, öinä ja pyhinä. Hän oli siis tiiviisti mukana yksikössä asuvien nuorten arjessa, joilla on vakava päihde- tai rikoskierre.

Tabolia 3 Oy on pyörittänyt Turun Paattisilla kahta lastensuojeluyksikköä lähekkäin sijaitsevissa vanhoissa omakotitaloissa. Mies työskenteli Nuorisokoti Noste 2:ssa. Henri Kärkkäinen

Tiedot herättävät kysymyksiä lastensuojelun omavalvonnasta sekä siitä, miten lastensuojelun saralla toimivia yrityksiä valvotaan ulkopuolelta.

Pekkarisen mukaan lastensuojelulaitoksilla on vahva omavalvontavelvollisuus, ja työntekijöiden taustojen selvittäminen on työnantajan vastuulla lain nojalla. Lastensuojelulaitosten täytyy noudattaa lakia sosiaalihuollon ammattihenkilöistä.

Ulkopuolisia valvovia tahoja ovat muun muassa lasten sosiaalityöntekijät, aluehallintovirastot, Valvira ja viime kädessä eduskunnan oikeusasiamies. Viranomaiset voivat jalkautua laitoksiin tekemään tarkastuksia.

– Valvontaa Suomessa on säännelty hyvin, eli meillä on lainsäädäntö siltä osin ihan kunnossa. Resursseja pitäisi kyllä olla nähdäkseni enemmän, Pekkarinen sanoo.

Lapsiasiavaltuutetun mukaan tärkeimpiä lasten edun valvojia yksiköiden ulkopuolella ovat lasten sosiaalityöntekijät.

– Heille voi olla hyvin hämärää, että minkä tyyppisiä työntekijöitä siellä on ja millaisilla taustoilla. Eli jos mitään epäkohtia ei ilmene, niin he eivät välttämättä tule ollenkaan tietoisiksi, että siellä työskentelee työhön sopimattomia ihmisiä.

– Vetoaisin, et sosiaalityöntekijät myös jalkautuisivat sinne lasten arkeen ja kävisivät aktiivisemmin lastensuojelulaitoksissa tapaamassa lasta. Tällöin he voisivat myös havainnoida sitä henkilökuntaa ja olosuhteita.

Epäkohtiin puuttuminen

Miten lastensuojelun toimijoiden väärinkäytöksiä voidaan sitten ennaltaehkäistä?

Pekkarinen nostaa esille monta tekijää.

– Viime kädessähän media näitä nostaa esiin vallan vahtikoirana. Myös jotenkin toivon, uskon ja luotan, että Suomessa sellainen epävirallinen kontrolli tämän virallisen kontrollin lisäksi toimii hyvin. Onneksi usein myös lasten huoltajat ovat aktiivisia ilmoittamaan epäkohdista, hän sanoo.

Pekkarisen mukaan lasten ja nuorten tiedossa tulisi olla ilmoituskanavia sekä laitoksen sisäisesti ett ä laitoksen ulkopuolisille viranomaisille.

– Edelleen pitäisi parantaa lasten ja nuorten tietoutta omista oikeuksista ja tietoa siitä, mihin voi ottaa yhteyttä, jos jokin on hätänä.

Tänä vuonna hyvinvointialueet sijoittavat lapsia aiempaa vähemmän, mikä vähentää yksityisten lastensuojelutoimijoiden palvelujen kysyntää. Pekkarinen seuraa tilannetta mielenkiinnolla.

– Hyvä asia tässä on, että kilpailu lisää usein laatua.

– Samalla olen vähän huolissani, koska jos tarpeessa olevat lapset eivät pääse sijaishuoltoon, niin voi olla heidän kannaltaan erittäin huono juttu. Myös jos sijoituksia lykätään tai jätetään tekemättä lapsen edun vastaisesti, niin sitten tämä tilanne kääntyy lapsia vastaan.