Eniten ansaitsi Etelä-Karjalan Sally Leskinen, lähes 248 000 euroa. Vähiten palkkaa saivat johtajat, joiden alue joutui valtion arviointimenettelyyn.
Avaa kuvien katselu
Hyvinvointialuejohtajista vuonna 2024 eniten tienasivat Sally Leskinen, Ilkka Luoma ja Jukka Lindberg. Kuva: Thomas Hagström / Yle, Paulus Markkula / Yle, Jarmo Nuotio / Yle
Juttu tiivistettynä
- Vuonna 2024 hyvinvointialuejohtajien tuloissa on 100 000 euron ero eniten ja vähiten ansaitsevan välillä.
- Eniten ansaitsi Etelä-Karjalan johtaja Sally Leskinen 247 947 euroa, vähiten Itä-Uudenmaan Max Lönnqvist 157 228 eurolla.
- Hyvinvointialueiden huono taloustilanne vaikuttaa palkkoihin, erityisesti Itä-Uudellamaalla, Keski-Suomessa ja Lapissa, joissa johtajat ansaitsevat monia muita hyvinvointialuejohtajia vähemmän.
- Johtajien pääomatulot ovat vähäisiä. Lähes kaikkien johtajien ansiotulojen veroprosentit ovat yli 40 prosenttia, vaikka johtajat eivät ole maakuntansa tulokärjessä.
Tämä on tekoälyn avulla tuotettu, toimittajan tarkistama ja muokkaama tiivistelmä.
Eniten ja vähiten ansaitsevan hyvinvointialuejohtajan tuloissa on 100 000 euron ero.
Eniten ansaitsi vuonna 2024 Etelä-Karjalan hyvintointialueen Ekhvan johtaja Sally Leskinen. Hän sai yhteensä 247 947 euroa.
Ero vähiten ansainneeseen hyvinvointialuejohtajaan on lähes tasan 100 000 euroa, sillä Itä-Uudenmaan hyvinvointialuejohtaja Max Lönnqvist sai 157 228 euroa.
Avaa kuvien katselu
Max Lönnqvist toimii Itä-Uudenmaan hyvinvointialueen johtajana. Kuva: Stefan Paavola/Yle
Muita hyvin ansaitsevia hyvinvointialuejohtajia ovat Pohjois-Pohjanmaan Pohteen Ilkka Luoma, 243 931 euroa, ja Kainuun hyvinvointialuetta vielä alkuvuonna 2024 johtanut Jukka Lindberg, 239 082 euroa. Hän erosi luottamuspulan vuoksi kesäkuussa.
Tämä juttu keskittyy hyvinvointialueiden johtajien ansiotuloihin, koska ne ovat verovaroilla rahoitettuja.
Pääomatulot saattavat olla peräisin henkilön muusta omaisuudesta, esimerkiksi kiinteistöjen vuokratuloista tai sijoitustuotoista.
Huono taloustilanne merkitsee pienintä palkkaa
Monella hyvinvointialueella on taloudellisesti tiukkaa. Erityisen vakava tilanne on Itä-Uudellamaalla, Keski-Suomessa ja Lapissa, jotka joutuivat tämän vuoden kesällä valtion arviointimenettelyyn. Näiden alueiden johtajat saavat vähiten palkkaa.
Itä-Uudenmaan Max Lönnqvistin jälkeen toiseksi vähiten palkkaa on saanut Lapin Jari Jokela, 171 900 euroa. Myös Keski-Suomen Jan Tollet oli palkkavertailun häntäpäässä 177 176 eurolla.
Avaa kuvien katselu
Jan Tollet on johtanut Keski-Suomen hyvinvointialuetta alusta saakka, mutta irtisanoutui hiljattain luottamuspulan vuoksi. Kuva: Jaana Polamo / Yle
Keski-Suomi on maan velkaisin hyvinvointialue. Alijäämä on tämän vuoden loppuun mennessä arviolta 300 miljoonaa euroa, eikä velkaantumista ole saatu taitettua. Jan Tollet ilmoitti lokakuun lopussa eroavansa epäluottamuksen vuoksi.
Hyvinvointialueiden johtajilla vain vähän pääomatuloja
Hyvinvointialueiden johtajien tuloista valtaosa on ansiotuloja, ja he maksavat paljon veroja. Kaikkien veroprosentti on vähintään 40, monella lähes 50 prosenttia.
Kahdeksalla johtajalla ei ole lainkaan pääomatuloja. Monella on vain kymmeniä tai satoja euroja.
Eniten pääomatuloja oli Pohteen Ilkka Luomalla, 18 900 euroa. Jos ansiotulot ja pääomatulot lasketaan yhteen, Luoma ansaitsee eniten, koska Etelä-Karjalan Sally Leskisellä on vain viisi euroa pääomatuloja.
Vaikka hyvinvointialueiden johtajat kuuluvat yhteiskunnassa kiistatta hyvin palkattuihin ammattilaisiin, eivät he kuitenkaan yllä edes omissa maakunnissaan likimainkaan tulokärkeen.
Parhaiten sijoittuu Keski-Pohjanmaan hyvinvointialueen eli Soiten entinen johtaja Minna Korkiakoski-Västi, joka oli maakuntansa 99. parhaiten ansainnut 205 512 euron tuloillaan, joista 198 944 euroa oli ansiotuloa.
Avaa kuvien katselu
Minna Korkiakoski-Västi työskenteli Soiten johtajana vielä alkuvuonna 2024, mutta irtisanoutui helmikuussa. Kuva: Kalle Niskala / Yle
Erityisesti väkirikkaalla ja vauraalla Uudellamaalla tuhannet ihmiset saavat enemmän tuloja kuin hyvinvointialuejohtajat.
Uusmaalaisista hyvinvointialuejohtajista parhaiten ansaitsi Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen johtaja Timo Aronkytö, jonka yhteenlasketut ansio- ja pääomatulot olivat 216 883 euroa. Hän oli vasta sijalla 9392 Uudenmaan tulolistalla.
Katso listauksesta oman hyvinvointialueesi johtajan ansiotulot vuonna 2024:
Muutamilla hyvinvointialueilla vaihtui johtaja vuonna 2024. Heidän ansiotuloissaan saattaa näkyä palkan lisäksi erorahoja ja tuloja seuraavasta työpaikasta.
Vastaavasti kesken vuotta aloittaneilla johtajilla saattaa näkyä tuloja aiemmasta työpaikasta.
Listauksessa ovat mukana ne johtajat, jotka hoitivat tehtävää vakituisesti vuonna 2024 vaikka alueella olisi ollut sijainen osan vuotta.
Hyvinvointialueiden johtajien palkkoja voi pitää korkeina tai matalina, riippuen mihin vertaa:
Video: Anna Mari Vuollet / Yle, Antti Palomaa / Yle, Kalle Niskala / Yle, Marko Melto / Yle