Gazan sota|Oikeuskansleri pyysi aiheesta selvitystä puolustus- ja ulkoministeriöstä.
12.11. 19:49
Lue tiivistelmä
Tiivistelmä on tekoälyn tekemä ja ihmisen tarkistama.
Oikeuskansleri Janne Salminen toteaa Suomen aseviennin Israeliin olleen laillista.
Puolustusministeriö on myöntänyt Israeliin seitsemän vientilupaa vuosina 2023-2025.
Oikeuskanslerin mukaan periaatteelliselle pidättyväisyydelle aseviennissä konfliktimaihin ei olisi oikeudellista estettä.
Ei ole perusteltua aihetta epäillä, että Suomesta olisi viety aseita tai kaksikäyttötuotteita Israeliin lainvastaisesti, katsoo oikeuskansleri Janne Salminen.
Oikeuskansleri antoi asiasta ratkaisun maanantaina. Hänen pöydälleen oli tullut aiheesta kuusi kantelua. Kantelijat pyysivät, että oikeuskansleri tutkii, ovatko Suomen hallitus tai viranomaiset laiminlyöneet velvollisuutensa estää kansanmurha tai toimineet muutoin kansainvälisen oikeuden ja Suomen perustuslain vastaisesti.
Asiasta uutisoi aiemmin Verkkouutiset.
Oikeuskansleri pyysi aiheesta selvitystä puolustus- ja ulkoministeriöstä.
Puolustusministeriö ilmoittaa myöntäneensä Israeliin seitsemän vientilupaa vuosina 2023–2025. Luvat ovat koskeneet esimerkiksi ohjelmistoja, havainnointijärjestelmiä, komponenttilevyjä, suojauslevyjä ja erityismaaleja.
Puolustusministeriö kertoo tosin myös kieltäneensä viime kesäkuussa eräiden tuotteiden viemisen Israeliin. Hylätty hakemus koski teräsleikkeitä partiointiajoneuvoihin.
Ulkoministeriön ulko- ja turvallisuuspoliittisen arvion mukaan Israel olisi voinut käyttää tuotteita Gazassa, muilla palestiinalaisalueilla tai naapurimaidensa alueilla. Myös muut EU-maat olivat tehneet kielteisiä päätöksiä samankaltaisten tuotteiden viennistä.
Kaksikäyttötuotteet soveltuvat normaalin siviilikäytön lisäksi sotilaallisiin tarkoituksiin. Niiden lupaviranomainen on ulkoministeriö. Ulkoministeriön mukaan kaksikäyttötuotteiden vienti Israeliin on ”voimakkaasti painottunut” televerkkojen vientiin siviiliteleliikennettä varten. Se on kattanut muun muassa viestinnän suojaukseen käytettäviä tuotteita, teollisuuslasereita, jäähdytyslaitteita ja tehoelektroniikkaa.
Ulkoministeriö sanoi selvityksessä, että kaksikäyttötuotteiden lupaharkinnan lähtökohtana on ollut luvan myöntäminen, jotta perustuslaillista elinkeinovapautta ei rajoiteta.
Oikeuskanslerin mielestä asian oikeudellisen arvion lähtökohdat ovat kuitenkin tätä monimutkaisemmat. Hän muun muassa toteaa, että perustuslain mukaan Suomi osallistuu kansainväliseen yhteistyöhön rauhan ja ihmisoikeuksien turvaamiseksi. Lisäksi kysymykseen tulevat EU-oikeus ja laajemmin kansainväliset ihmisoikeussopimukset.
Oikeuskansleri totesi myös, että YK:n asekauppasopimus edellyttää varovaisuutta luvan myöntämisessä silloin, kun vastaanottajamaassa on konfliktitilanne.
”Sääntelystä ei ole löydettävissä estettä sille, että valtio soveltaisi periaatteellista ja kattavaa pidättyvyyttä vienteihin sellaisiin maihin, joissa on aseellinen konflikti”, oikeuskansleri sanoo.
Ratkaisussaan oikeuskansleri sanoo, että ministeriöiden selvitysten perusteella lupaharkinnassa on kiinnitetty lainmukaisesti huomiota Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittisiin seikkoihin.
”Sen sijaan kansainvälisestä oikeudesta ja EU-oikeudesta johdettava velvollisuus arvioida kohdemaan tilannetta muun muassa siltä osin, noudattaako kohdemaa kansainvälistä ja humanitääristä oikeutta, vaikuttaa selvitysten perusteella saaneen jossain määrin pienemmän painoarvon”, oikeuskansleri kuitenkin toteaa.
Siitä huolimatta oikeuskansleri sanoi, ettei hänellä ole syytä epäillä Suomen vieneen aseita tai kaksikäyttötuotteita Israeliin kansainvälisen oikeuden tai EU-oikeuden vastaisesti. Selvityksen perusteella vientipäätöksiä valmisteltaessa on muun muassa harkittu kansainvälisen asekauppasopimuksen mukaisia seikkoja ja hankittu tarpeellinen selvitys, oikeuskansleri perustelee.