Ilta-Sanomien lukijat kertovat, haluavatko asua omistusasunnossa vai vuokralla.
11.11. 20:15
Vaikka varaa olisi tai ainakin mahdollisuus saada lainaa, läheskään kaikki eivät innostu asunnon ostamisesta. Tämä ilmenee vastauksista, joita Ilta-Sanomat sai kysyttyään lukijoilta aiheesta.
– Miksi sitoa itseään seiniin, joiden ylläpito kallistuu koko ajan kuntien ja valtion veroruuvilla ja joiden arvon kehitystä ei tiedä. Putkiremontti odottaa nurkan takana, eikä naapuriaan voi valita, 33-vuotias mies Keski-Suomesta miettii.
41-vuotias nainen Helsingistä ei myöskään havittele omaa asuntoa. Hän on asunut jo 23 paikkakunnalla ja muistuttaa, että vuokra-asunnosta pääsee eroon helpommin kuin omistusasunnosta.
Naisen mielestä elämä on ylipäätään helpompaa, kun on vähemmän omaisuutta.
– Eihän sitä asuntoaan oikeasti kukaan omista. Se on vain lainaa elämältä, hän pohtii.
Perinteisesti suomalaiset ovat ostaneet asuntonsa melko nuorina, minkä jälkeen varallisuutta on kerrytetty lyhentämällä asuntolainaa ja säästämällä yli jäävät rahat ensin tilille ja myöhemmin ehkä osakkeisiin tai rahastoon.
– Nyt moni nuori aikuinen on huomannut, ettei sama vaurastumisen malli enää toimi, vakuutusyhtiö Lähi-Tapiolan ekonomisti Hannu Nummiaro arvioi STT:lle viime viikonloppuna.
Yksi heistä on 29-vuotias nainen Kittilästä. Hänestä on helpompaa asua vuokralla kuin omistaa asunto. Sitä paitsi kotipaikkakunnalla ei ole vapaana taloja tai asuntoja, joissa hän haluaisi asua.
– Tai jos on, hinta aivan on posketon. Rakentamaan en ala, nainen kertoo.
– Isompien asuntojen neliövuokrat ovat niin edullisia, etten varsinaisesti edes haikaile omistusasuntoon, 29-vuotias vaasalaismies puolestaan arvioi.
Hänellä ei olisi mitään vaikeuksia ostaa asuntoa, mutta hänestä varallisuuden karttumiselle ratkaisevinta on huolehtia riittävän isosta säästösummasta osakkeisiin.
Omistusasumisen kannattajiakin on. 37-vuotias mies Pohjanmaalta asuu vuokralla pakosta, koska tekee pätkätöitä ja osa-aikaisuuksia.
– En saa lainaa vaikka lainakulut ei paljon vuokrakuluista eroaisikaan, hän harmittelee.
Pirkkalassa asuva 33-vuotias kahden lapsen isä asuu mieluiten tuloihinsa nähden sopivan hintaisessa omistusasunnossa, koska pystyy siten itse vaikuttamaan menoihin. Oma koti tuntuu turvalliselta, kun mahdollinen muuttaminen on omissa eikä vuokranantajan käsissä.
– Ymmärrän, että etenkin perheasuntojen hinnat ovat karanneet käsistä, ja etenkin uudet asunnot ovat pitkälti keskituloisten saavuttamattomissa, hän lisää.
Yleinen kustannusten nousu ja taloudellinen epävarmuus ovat ajaneet miehen myös rahastosäästäjäksi: rahastoihin hän laittaa 10–20 prosenttia nettotuloistaan.
Mies puolisoineen tekee rahastosijoituksia myös kahdelle lapselleen, jotta heillä olisi aikanaan taloudellista turvaa esimerkiksi eläke-epävarmuuksien keskellä. Mies kannustaa muitakin sijoittamaan – edes pieniä summia.
– Vaikkapa 15 euron rahastosijoitus 2 kuukauden väleinkin on jo erinomainen saavutus.
Sijoittamista asunnon hankkimisen ohella suosii myös 38-vuotias helsinkiläismies. Sijoittamisen ja asunnon ostamisen vertailu on hänestä vähän naurettavaa.
– Asuntoa varten otetaan isoja lainoja, joita monet eivät saisi sijoittamiseen, hän perustelee.
Aikanaan mies otti koko asunnon hinnan verran lainaa. Sijoituksiin hän ei olisi koskaan saanut samaa määrää.
39-vuotias nainen Turusta on ostanut asunnon, mutta empii, oliko se järkevää.
– Jos tulee sota, voi joutua jättämään kodin, mutta asuntolaina ei häviä minnekään. Rahastossa omaisuus on paremmassa turvassa, hän pohtii.