Meta ennusti saavansa verkkohuijausten ja kiellettyjen tavaroiden mainoksista yli 16 miljardin dollarin tulot vuoden 2024 aikana.
Avaa kuvien katselu
Esimerkiksi tällaisiin huijausmainoksiin suomalaiskäyttäjä on voinut törmätä esimerkiksi Facebookissa tai Instagramissa loka-marraskuussa. Lähde: Metan mainoskirjasto. Kuva: Meta, Kuvankäsittely: Ilkka Kemppinen / Yle
Juttu tiivistettynä
- Meta ennusti saavansa huijausmainosten myynnistä 16 miljardin dollarin myyntitulot vuonna 2024, selviää uutistoimisto Reutersin näkemistä asiakirjoista.
- Metan edustaja sanoo asiakirjojen lukujen olevan liioiteltuja.
- Huijausmainokset ovat aiheuttaneet taloudellisia menetyksiä myös suomalaisille.
Tämä on tekoälyn avulla tuotettu, toimittajan tarkistama tiivistelmä.
Teknologiayhtiö Meta arvioi, että kymmenen prosenttia sen kokonaismyynnistä syntyisi nettihuijareille ja muille epäilyttäville toimijoille myydyistä mainoksista vuonna 2024.
Tämä tarkoittaisi yli 16 miljardia dollaria (noin 14 miljardia euroa), sillä Metan myyntitulot olivat viime vuonna 164,5 miljardia.
Tiedot selviävät uutistoimisto Reutersin näkemistä, Metan sisäisistä asiakirjoista. Reutersin mukaan ne ovat peräisin muun muassa turvallisuus-, rahoitus- ja lobbausosastoilta vuosilta 2021–2025.
Samoista asiakirjoista selviää, että Metan arvion mukaan sen alustojen Facebookin, Instagramin ja Whatsappin käyttäjät näkivät viime vuonna noin 15 miljardia ”korkean riskin” huijausmainosta päivittäin.
Metan edustaja pitää liioiteltuna
Metan edustajan Andy Stonen mukaan Reutersin näkemät asiakirjat antavat ”valikoivan ja vääristyneen kuvan” Metan suhtautumisesta mainoshuijauksiin alustoillaan.
Stone sanoi Reutersille, että asiakirjojen arvio Metan huijauksilla saamista mainostuloista oli liioiteltu. Hänen mukaansa luku sisälsi myös luotettavien toimijoiden mainoksia.
Stonen mukaan Meta ”taistelee tiukasti huijareita vastaan”, sillä sen enempää kuluttajat kuin mainostajatkaan eivät halua nähdä alustoilla huijaussisältöä.
Reutersin mukaan Metan asiakirjoissa näkyy myös pyrkimys vähentää huijausten määrää sen alustoilla tulevaisuudessa. Sen tosin pelätään vähentävän yhtiön tuloja.
Asiakirjoissa todetaan myös, että Metan on varauduttava huijausmainosten julkaisemisesta seuraaviin sakkoihin. Niiden summaksi arvioidaan jopa miljardi dollaria.
Sakkojen koko on kuitenkin monta kertaa pienempi kuin Metan huijausmainoksista saama tulo, marraskuulle 2024 päivätyssä asiakirjassa todetaan Reutersin mukaan.
Useat varoitukset eivät estä mainosten ostamista
Epäilyttävien mainostajien tunnistaminen ei vaikuta olevan Metalle ongelma.
Reutersin mukaan Metalla on järjestelmä, joka varoittaa, kun epäilyttävä toimija ostaa mainoksen. Se kuitenkin estää mainoksen myymisen automaattisesti vain silloin kun ostaja on huijari 95 prosentin varmuudella.
Jos Meta epäilee ostajaa huijariksi, se veloittaa mainoksesta isomman summan eräänlaisena sakkona, asiakirjat paljastavat. Tarkoitus on saada epäilyttävä yrittäjä luopumaan mainoksen ostamisesta.
Edes huijarin kiinnijääminen ei välttämättä tarkoita sitä, että hän ei enää saisi ostaa Metan mainoksia.
Pienen mainostajan pitää saada kahdeksan varoitusta ennen kuin hänen toimintansa estetään, Reutersin näkemät asiakirjat paljastavat. Suuret mainostajat voivat kerätä jopa 500 varoitusta ilman, että Meta kieltää siltä mainosten ostamisen.
Suomalaisetkin ovat menettäneet rahojaan huijauksissa
Sosiaalisen median alustoilla leviävät huijausmainokset ovat riesa myös Suomessa. Huijarit ovat houkutelleet suomalaisia esimerkiksi sijoittamaan rahaa keksittyjen sijoitusalustojen kautta.
Avaa kuvien katselu
Suomalaisilta on yritetty huijata rahaa esimerkiksi tällaisilla huijausmainoksilla, joissa on käytetty Ylen toimittajien nimiä ja kuvia. Kuva: Kuvakaappaukset valeuutisista, kuvankäsittely: Otso Ritonummi / Yle
Yle kertoi alkusyksystä, että suomalaiset ovat menettäneet rahojaan Metan alustoilla julkaistuissa huijauksissa.
Myös Ylen toimittajien nimiä ja kuvia on käytetty huijausyritysten yhteydessä. Karkean arvion mukaan niitä näkivät viime kesän aikana kymmenettuhannet sosiaalisen median käyttäjät.
Tälläkin viikolla Metan mainoskirjastosta löytyi huijausmainoksia, joissa käytettiin Ylen toimittajan nimeä tai Ylen logoa.
Petosten tekijöitä on vaikea saada kiinni, sillä he ovat usein ulkomailla.
Ylen tutkivan journalismin MOT-ohjelma paljasti yhdessä kansainvälisen toimittajaryhmän kanssa viime keväänä laajan Georgiasta käsin toimineen petostehtaan. Sillä oli myös suomalaisia uhreja.
