Petteri Orpon (kok.) hallituksen korottamat yksityislääkärikäyntien Kela-korvaukset ovat jääneet uusien lukujen valossa hyvin tehottomiksi.
Yksityislääkärikäynneistä ryhdyttiin maksamaan vuoden 2024 alussa suurempaa Kela-korvausta: 8 euron sijaan korvausta maksetaan nykyisin 30 euroa käynniltä. Tarkoituksena oli lyhentää julkisen terveydenhuollon hoitojonoja sillä, että entistä useampi valitsisi terveyskeskuksen sijaan yksityislääkärin vastaanoton.
Nyt tukiin kuluu verorahaa lähes kolminkertainen määrä aiempaan verrattuna.
Käynnit ovat kasvaneet kuitenkin vain noin kaksi prosenttia. Tämä selviää Ylen Kelalta pyytämistä tilastoista.
Tällaisia ovat tarkemmat lukemat:
- Ennen uudistusta vuoden 2023 ensimmäisellä puoliskolla yksityislääkärikäyntejä oli noin 1 750 000.
- Tänä vuonna samana aikana käyntejä oli noin 1 790 000.
Yksityislääkärikäyntejä oli siis vain noin 40 000 enemmän kuin vuoden 2023 alussa. Tämä tarkoittaa vain 2,3 prosentin kasvua.
Näiden lisäkäyntien aikaansaamiseksi verorahaa on uponnut Kela-korvauksiin alkuvuonna yli 32 miljoonaa euroa. Hintojen nousu huomioiden tämä tarkoittaa noin 750 euroa jokaista uutta yksityislääkärikäyntiä kohden.
Kelan vuotta 2024 koskevan analyysin mukaan yksityislääkärikäyntien pieni kasvu tuli lähinnä eläkeläisten lisääntyneistä lääkärivierailuista. Heidän parissaan lisäkäyntejä tuli noin yhdelle sadasta eläkeläisestä.
– Näin pienellä muutoksella ei liene merkittävää vaikutusta hyvinvointialueiden hoitojonoihin, Kelan tutkijat arvioivat kirjoituksessaan.
Tukien tehottomuutta kritisoitiin laajasti jo viime vuonna silloisten käyntilukujen pienuuden vuoksi.
Hallitus kaavaili alun perin nostavansa tukia edelleen 30:sta 50 euroon. Se kuitenkin luopui lisäkorotuksesta ja suuntasi tukia esimerkiksi hedelmöityshoitoihin.
Professori: Hyödyt menevät joka tapauksessa yksityislääkärillä käyville
Turun yliopiston ja THL:n terveystaloustieteen professori Mika Kortelainen sanoo, että lukujen perusteella tukiuudistus näyttää epäonnistuneelta.
– Hyötyjiä näyttäisivät olevan he, jotka kävisivät joka tapauksessa yksityisellä myös matalammilla korvauksilla.
Kortelainen huomauttaa, että eri vuosia vertailemalla ei voi kuitenkaan päätellä suoraa syy-yhteyttä tukimuutoksen ja käyntimäärien välillä, koska ilman korvausten nostoa käyntimäärät olisivat saattaneet pienentyäkin.
Iso kuva on kuitenkin selvä: edes suuri tuen korotus ei ole saanut käyntejä kasvuun.
Avaa kuvien katselu
Professori Mika Kortelainen arvioi, että tukien korotuksiin käytetyistä rahoista olisi saatu monessa muussa kohteessa selvästi suurempi hyöty irti. Kuva: Mikko Koski / Yle
Kortelainen toteaa, ettei käyntien pieneksi jäänyt kasvu varsinaisesti yllätä. Useimmiten ainakin sata euroa maksavista yksityislääkärikäynneistä jää tukikorotusten jälkeenkin suurin osa asiakkaan maksettavaksi.
– Vaikka korvaussumma nousikin kahdeksasta eurosta kolmeenkymmeneen, suurimmalle osalle käyttäjistä omavastuuosuus on edelleen kuitenkin liian kallis.
Odotukset eivät ole olleet korkeita myöskään historian perusteella. Menneet vuosikymmenet osoittavat, että muutokset yksityislääkärikäynneissä ovat olleet vähäisiä Kela-korvausten muutosten jälkeen.
Osa korotuksista valuu lääkäriyhtiöille
Osa korotetuista Kela-korvauksista on valunut yksityisille lääkäriyhtiöille, jotka ovat nostaneet uudistuksen aikaan hintojaan.
Kelan seurannan mukaan yksityislääkärien hinnat nousivat yli kaksi kertaa inflaatiota nopeammin vuoden 2024 ensimmäisellä puoliskolla, jolloin hallitus nosti Kela-korvauksia. Inflaatio eli yleinen hintojen nousu oli tuolloin 3,3 prosenttia, yksityislääkäripalvelut taas kallistuivat 8 prosenttia.
Kelan tutkimusprofessori Hennamari Mikkola toteaa, että tukien korotukset ovat osin menneet yksityislääkärien kohonneisiin hintoihin.
Yhtiöiden omat kustannukset ovat kasvaneet inflaation myötä, mikä selittää osan lääkäripalveluiden kallistumisesta. Vähäisen kilpailun markkinalla lääkäriyhtiöiden on ollut helppo siirtää kustannusten nousu asiakashintoihin.
Mikkolan mukaan näyttää kuitenkin selvältä, että yksityiset lääkäriyhtiöt ovat myös nähneet Kela-korvausten nousussa mahdollisuuden kasvattaa hintoja entisestään.
– Se on tietenkin selvä, että pörssiyhtiöt haluavat nostaa tulostaan, Mikkola toteaa.
Syyskuussa käynnistyvässä kokeilussa, jossa yli 65-vuotiaat pääsevät julkisen terveydenhuollon poliklinikkamaksun hinnalla yksityislääkärille, tätä pyritään välttämään hintakatolla. Sillä yritetään varmistaa, että hyöty korotetusta tuesta menisi asiakkaille, eivätkä verorahat valuisi yksityisten yhtiöiden tuottoihin.
Purra ehdottaa Kela-korvausten leikkaamista
Valtiovarainministeri Riikka Purra esittää budjettiehdotuksessaan, että yksityislääkärien Kela-korvauksia leikattaisiin ensi vuonna 90 miljoonalla eurolla. Alun perin hallitus päätti, että valtio käyttää tukien korotukseen hallituskauden aikana 335 miljoonaa ja 165 miljoonaa rahoitetaan sairausvakuutusmaksuilla.
Toistaiseksi kyse on vasta Purran omasta ehdotuksesta, ja koko hallituksen voimin budjetista neuvotellaan syyskuun alussa, kun hallitus kokoontuu budjettiriiheen.
Professori Kortelainen pitää ehdotusta korvausten leikkaamisesta perusteltuna, kun hallitus on tekemässä julkiseen talouteen vielä noin miljardin euron lisäsopeutuksia.
– Nykyisten lukujen perusteella jonkinasteiselle leikkaukselle voi olla perusteita, sillä korvausten noston jälkeen käyntimäärät ovat pysyneet lähes ennallaan, Kortelainen sanoo.