Yhdysvaltain presidentti Donald Trump uhkailee useita maita iskuilla. Asiantuntijan mukaan kyse saattaa olla enemmän sisäpoliittisesta retoriikasta kuin todellisten iskujen suunnittelusta.
Yhdysvaltojen presidentti Donald Trump on uhitellut sotilaallisilla iskuilla, mutta asiantuntija arvioi taustalla olevan sisäpoliittiset syyt. EPA / AOP
- Trump uhkailee sotilaallisilla iskuilla Meksikoon, Venezuelaan ja Nigeriaan.
- Asiantuntijan mukaan iskut Meksikon huumekartelleja vastaan eivät ratkaisisi Yhdysvaltojen huumeongelmaa.
- Venezuelassa Trump harkitsee jopa presidentti Maduron syrjäyttämistä tai tappamista.
- Nigerian uhkailut liittyvät todennäköisesti Trumpin haluun näyttäytyä kristittyjen puolustajana sisäpoliittisista syistä.
Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on uhitellut viime aikoina sotilaallisilla iskuilla Meksikoon, Venezuelaan ja jopa Nigeriaan.
Vaikka uhkailut ovat jääneet muun muassa Lähi-idän kriisin ja Ukrainan sodan varjoon, pidetään uhkailuja laajalti hyvin poikkeuksellisina.
Iltalehti uutisoi hiljattain, että Trump suunnittelee uutta operaatiota Meksikon huumekartelleja vastaan.
Ulkopoliittisen instituutin tutkija Maria Lindénin mukaan on liian varhaista olettaa, että Yhdysvallat iskee Meksikon maaperälle ainakaan ilman Meksikon hallituksen tukea. Ilman tarkkoja tietoja tehdyt iskut saattavat jopa hyödyttää huumekartelleja.
– Yhdysvaltojen mahdolliset iskut huumekartelleihin Meksikon maaperällä eivät vähentäisi huumekuolemia eivätkä korjaisi ongelmaa.
Tutkijan mukaan Yhdysvallat tarvitsee Meksikon tukea Yhdysvalloissa olevan huumeongelman ratkaisemiseen.
– Trumpin hallinnolla on varmastikin aitoa halua puuttua huumeongelmaan, Lindén sanoo.
Taustalla huumekriisi
Yhdysvallat on aiemmin tehnyt useita iskuja Karibianmerellä ja Tyynellämerellä liikkuviin aluksiin, joiden Trumpin hallinto on väittänyt kuljettavan huumeita Yhdysvaltoihin. Erityisesti voimakas opioidi fentanyyli on muodostunut merkittäväksi ongelmaksi Yhdysvalloissa.
Asiantuntijoiden mukaan mikään ei kuitenkaan viittaa siihen, että veneiskut olisivat järkeviä tai tehokkaita tapoja puuttua huumekriisin aiheuttamiin huumekuolemiin. Karibianmerellä ei asiantuntijoiden mukaan edes kuljeteta fentanyyliä Yhdysvaltoihin, vaan pääasiassa reitillä huumeita kuljetetaan Eurooppaan ja Pohjois-Afrikkaan.
Lindén pitää aluksiin tehtyjä iskuja poikkeuksellisina. Iskut ovat sekä kansainvälisen että Yhdysvaltain kansallisen oikeuden kannalta ongelmallisia. Muun muassa YK:n ihmisoikeusvaltuutettu Volker Türk kritisoi iskuja kansainvälisen oikeuden vastaisina.
Tutkijan mukaan kiinnostavaa on se, että Trumpin hallinto ei ole ollut valmis perustelemaan iskujaan oikeussalissa. Tämä voi johtua siitä, että Trumpin hallinnolla ei ole todisteita siitä, että iskussa kuolleet olisivat todella olleet huumerikollisia.
– Todisteet eivät kestä oikeuskäsittelyä eli iskut ovat yksiselitteisesti murhia, Lindén kertoo.
Lindén arvelee, että veneiskujen uutiskuvaa pyritään käyttämään hyödyksi Yhdysvaltain sisäpolitiikassa. Trump yrittää vakuuttaa omia kannattajiaan siitä, että huumekriisiin puututaan. Tutkijan mukaan veneiskuilla pyritään myös viemään sisäpoliittisesti huomiota pois muista asioista.
– Iskut ovat esityksiä, jotka näyttävät Trumpin mielestä hyvältä televisiossa.
Venezuelan hallitsija Nicolás Maduro ei ole Trumpin hallinnon suosiossa. EPA / AOP
Venezuelan johtaja ei miellytä
Iltalehti uutisoi aiemmin Trumpin harkitsevan iskuja myös Venezuelaan. Mahdollisten iskujen taustalla olisi pyrkimys alueen huumekaupan pysäyttämiseen sekä Venezuelan johtajan Nicolás Maduron syökseminen vallasta. New York Timesin mukaan Trump harkitsee jopa Maduron tappamista.
Lindénin mukaan Trumpin hallinnossa on henkilöitä, joiden mukaan valta pitäisi saada Venezuelassa vaihtumaan. Esimerkiksi Yhdysvaltain ulkoministeri Marco Rubio haluaisi latinalaisamerikkalaiset vasemmistolaiset diktaattorit pois vallasta.
Tutkijan mukaan Trump näkee vasemmistolaisen diktaattorin ongelmallisempana kuin oikeistolaisen.
– Trump ei ilmeisesti ole vielä päättänyt, tehdäänkö operaatio vai ei. Osa Trumpin hallinnossa puhuu hänelle operaation puolesta ja osa taas vastaan, Lindén kertoo.
Tutkijan mukaan mikään ei viittaa siihen, että Maduro olisi taipumassa Trumpin painostukseen.
– Aika näyttää, kummalle kannalle Trump taipuu.
Yhdysvaltain ulkoministeri Marco Rubio haluaisi latinalaisamerikkalaiset vasemmistolaiset diktaattorit pois vallasta. Evelyn Hockstein
Uhittelun taustalla kannattajien vakuuttelu
Trump on myös uhkaillut käynnistävänsä sotatoimet Nigeriassa.
Trump uskoo, että kristittyjä vainotaan maassa. Asiantuntijoiden mukaan asia ei ole niin yksinkertainen.
– Nigerian hallinto ei ole pystynyt suojelemaan kansalaisiaan väkivallalta. Trumpille annettu kuva siitä, mitä Nigeriassa tapahtuu, ei vaikuta vastanneen todellisuutta, Lindén kertoo.
Lindénin mukaan Yhdysvaltojen sekaantuminen Nigerian tilanteeseen aiheuttaisi vain lisää ongelmia. Tutkija arvelee uhkailujen liittyvän Trumpin ja kristittyjen suhteeseen.
– Trumpilla on julkilausuttu sopimus kristittyjen kanssa. Hän ei ole yksi heistä, mutta hän voi olla vaikutusvaltaisin kristittyjen asioiden ajaja, tutkija kertoo.
Trump lunasti ensimmäisellä kaudellaan kristittyjen kannattajiensa odotukset nimittämällä korkeimpaan oikeuteen tuomareita, jotka kumosivat liittovaltion aborttioikeuden. Hän myös nousi valtaan juuri kristittyjen tuen avulla.
– Vaikuttaa siltä, että Trump pyrkii vakuuttelemaan, ettei ole unohtanut sopimusta.
Pyrkimys sisäpoliittinen
Lindén arvelee, että Nigerian kohdalla Trumpille saattaa riittää huomion saaminen somekommenteilla. Trumpin pyrkimys on tutkijan mukaan sisäpoliittinen. Kyse on enemmänkin retoriikasta.
– Afrikka ei ole ollut Yhdysvaltojen prioriteetti aiemmin, eikä ole varmasti nytkään.
Mahdolliset iskut olisivat myös ristiriidassa Trumpin vaalilupausten ja ”Amerikka ensin” -ajattelun kanssa. Trump on luvannut, ettei hänen kaudellaan aloiteta sotia.