Joonas Lehtonen
Ukrainan sodan päättyessä päättynee myös presidentti Zelenskyin aika, kirjoittaa Joonas Lehtonen.
Tänään klo 19:07
Tuore korruptiokohu tuli aiempaa lähemmäs Volodymyr Zelenskyiä. ALL OVER PRESS
Taas uusi korruptioskandaali ravistelee Ukrainaa ja sen presidenttiä Volodymyr Zelenskyiä.
Kohu liittyy Ukrainan energiasektoriin ja muun muassa ydinvoimayhtiö Enerhoatomiin. ”Korkean tason rikollisorganisaation” epäillään keränneen alalla lahjuksia lähes 90 miljoonan euron edestä.
Zelenskyi vannoo jokaisen korruptioon sekaantuneen joutuvan vastuuseen. Jo keskiviikkona Ukrainan energiaministeri Svitlana Hryntšuk ja hänen edeltäjänsä, nykyinen oikeusministeri Herman Haluštšenko, saivat lähtöpassit hallituksesta.
Zelenskyiä itseään ei tiettävästi syytetä kohussa mistään, mutta tapaus on tullut entistä lähemmäs häntä henkilökohtaisellakin tasolla. Epäiltyjen listalla ovat muun muassa presidentin entinen yhtiökumppani Timur Minditš ja ex-varapääministeri Oleksi Tšernyšov.
Tiukasta reaktiosta huolimatta näyttää käytännössä siltä, että Zelenskyi ei ole joko ymmärtänyt, mitä maassa tapahtuu, tai on kieltäytynyt tekemästä asialle mitään. Kumpikin vaihtoehdoista on hänen kannaltaan huonoja.
Kyseessä ei ole ensimmäinen kerta, kun Zelenskyistä ja korruptiosta keskustellaan samassa lauseessa.
Kesällä Zelenskyi yritti siirtää kontrollia Ukrainan korruptionvastaisista virastoista presidentin kanslialle, mutta joutui peruuttamaan aikeistaan mittavien protestien vuoksi. Kriitikoiden mukaan presidentti on myös pelotellut ja hiljentänyt vastustajiaan syyttämällä heitä korruptiosta tai yhteistyöstä Venäjän kanssa.
Ennen sotaa Zelenskyi ei ollut kotimaassaan erityisen suosittu. Vain noin neljännes kansasta kannatti presidenttiä hyökkäyksen aattona.
Sen jälkeen Zelenskyistä on tullut maailmankuulu vastarinnan symboli. Urhoollisen puolustustaistelun keulakuvana hän ansaitseekin kaiken ylistyksen.
Tämän maineen säilyttääkseen Zelenskyin kannattaisi väistyä suosiolla, kun sota päättyy. Jos hän päättäisi pyrkiä jatkokaudelle, kaikki hallinnon ongelmat ennen sotaa ja sen aikana ryöpsähtäisivät pintaan. Nyt Zelenskyin kotimainen kannatus on pudonnut jälleen 30 prosentin tuntumaan, ja vaaleissa hän kokisi todennäköisesti ruman tappion.
Zelenskyin presidenttikausi on jo nyt jatkunut normaalia pidempään, mihin myös Venäjän Vladimir Putin on takertunut Ukrainan vastaisessa propagandassaan. Zelenskyin viisivuotiskauden olisi kuulunut päättyä viime vuonna, mutta Ukrainan lain mukaan maassa ei voida järjestää vaaleja sota-aikana.
Zelenskyi kertoi syyskuussa olevansa valmis luopumaan presidentin tehtävistä, kun sota päättyy. Käytännössä hänellä ei ole juuri vaihtoehtoja. Viimeistään uusin skandaali on tehnyt selväksi, että rauhan tultua Ukraina ansaitsee uuden alun.
Ukraina on tehnyt paljon töitä korruption kitkemiseksi ainakin viimeisen vuosikymmenen ajan. Osana toimia perustettiin muun muassa korruptionvastaiset virastot, joiden itsenäisyyteen Zelenskyi yritti kesällä puuttua – ja jotka paljastivat tuoreen energia-alan kohun.
Tästä huolimatta korruptiota tarkkaileva Transparency International arvioi edelleen Ukrainan yhdeksi Euroopan korruptoituneimmista maista. Koko maailman vertailussa Ukraina on sijalla 105 kaikkiaan 180 arvioidusta valtiosta.
Ukrainan tukijat tasapainottelevat sota-aikana korruption asianmukaisen kritisoinnin ja maan sisäisen vakauden ylläpitämisen välillä. Tiettyjä asioita on katsottu eittämättä sormien läpi, jotta Ukrainan kansa pysyy yhtenäisenä raakalaismaisen hyökkääjän edessä.
Poikkeusaikanakin on silti voitava tarkastella kriittisesti istuvan hallinnon toimia. Se ei tarkoita myöskään millinkään perääntymistä Venäjän laittoman hyökkäyssodan kritisoinnista.
Korruptioaihe nousee näkyvästi pinnalle viimeistään sodan päättyessä riippumatta siitä, mitä Zelenskyi tekee. Tuolloin Ukraina tahtonee vauhdilla jäseneksi Euroopan unioniin.
EU-komissio totesi viime viikolla julkaistussa laajentumisraportissaan, että Ukrainan täytyy varoa takapakkia korruptionvastaisessa taistelussaan. Kun tällaisesta maasta puuhataan toden teolla saman talousunionin jäsentä, myös Suomen on oltava hereillä.