Hallituksen neuvottelut takseista, tuulivoimaloista ja ilmastokysymyksistä eivät ole johtaneet sopuun. Kaiken muun väännön keskellä valtatie 9 on saamassa kauan odotetut rahansa.
Liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne (ps) pitää edelleen tiukkaa linjaa kommentoidessaan julkisuuteen hallituksen pitkään käynnissä olleita kiistoja. Samalla hallitusosapuolet kuitenkin vakuuttelevat taustalla, että neuvotteluissa myös edetään.
Hallituksessa yritetään ratkoa yhtä aikaa niin taksiuudistusta, alueidenkäyttölakiin liittyvää tuulivoiman etäisyyssääntelyä kuin saada ilmastopolitiikan toimenpideohjelmista selonteot eduskunnalle.
Iltalehden tietojen mukaan esimerkiksi tänään osa hallituspuolueiden ykköserityisavustajista ja niin kutsutuista seurantaerityisavustajista kävi neuvotteluja taksiuudistuksesta ja tuulivoiman etäisyyssääntelystä. Näillä näkymin seuraavan kerran on määrä neuvotella ensi viikolla, mutta kokoomuksen ja perussuomalaisten välillä asioita pyritään ratkomaan ennen tätä myös kahdenvälisesti.
Liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne ei anna juurikaan median edessä periksi vaikkapa perussuomalaisten vaatimasta taksamittaripakosta takseihin tai siitä, että hallituksen ilmastoväännöissä pidettäisiin kiinni hiilineutraaliustavoitteesta 2035 kuten kokoomus ja RKP vaativat.
Perussuomalaisten kerrotaan koplaavan neuvotteluissa ilmastoasioita yhteen myös taksiuudistuksen ja alueidenkäyttölain kanssa.
Ranteen jyrkkää viestintästrategiaa kummastellaan ainakin kokoomuksessa. Toisaalta perussuomalaisistakin kerrotaan, että kompromissiesityksiä tehdään koko ajan. Tosin kokoomuksessa niitä on tulkittu myös niin, että ne ovat voineet viedä neuvottelutilannetta taaksepäin.
Täytyy pysähtyä tosiasioiden äärelle”
Lulu Ranne sanoi tänään medialle eduskunnassa, ettei usko, että mitään edellämainituista neuvotteluista saadaan maaliin tällä viikolla. Kovin suurta uskoa tähän ei ole kokoomuksenkaan piirissä.
– Neuvottelut ovat edenneet, ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala (kok) tyytyi toteamaan tänään Iltalehdelle hallituksen ilmastoneuvotteluihin viitaten.
Hän on lähdössä viikonloppuna Brasilian Belémiin YK:n ilmastokokoukseen eikä ainakaan tällä hetkellä näytä siltä, että hallituksen ilmastoväännöissä tulisi ratkaisua ennen tätä.
– Epäilen, ettei tule, sanoo Lulu Ranne.
Keskustelun keskiössä olevista energia- ja ilmastostrategiasta sekä keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelmasta (Kaisu) on ollut määrä antaa selonteot eduskunnalle tässä kuussa. Lulu Ranne ilmoitti jälleen tänään medialle, että tätä ennen pitäisi suorittaa ilmastolain väliarviointi.
Kyse on siitä, että perussuomalaiset uskovat, että näin toimimalla ja marssijärjestystä muuttamalla he saisivat lisää todistusvoimaa vaatimukseensa luopua 2035 hiilineutraaliustavoitteesta. Väliarviointi osoittaisi 2035 tavoitteen mahdottomuuden.
– Johtamisen ja kokonaisuuden kannalta sen pitäisi mennä juuri näin päin, Ranne kommentoi tänään marssijärjestystä, jota ei luonnollisesti esimerkiksi kokoomuksessa allekirjoiteta.
– Suomi ei tule tavoitetta 2035 tavoitetta saavuttamaan ja silloin täytyy pysähtyä tosiasioiden äärelle, hän jyrisi.
Ruotsin tai Hollannin malliin?
Tänään erityisavustajien kesken neuvotelluissa taksiuudistuksessa ja tuulivoimaloiden etäisyyssääntelyssä on viestitty jo aiemmin edistymisestä. IL:n lähteiden perusteella ratkaisuja haetaan samasta suunnasta kuin aiemminkin.
Perussuomalaiset pitää yhä julkisuudessa taksamittaripakosta kaikkiin takseihin kiinni. Kokoomuslainen malli olisi tiivistetysti parantaa ja nopeuttaa taksien viranomaisvalvontaa eli viranomaisten tiedonsaannon rytmiä ja luoda yhteinen alusta vaihtoehtoiseksi tavaksi kirjata taksiajoja, kuten Iltalehti on aiemmin kertonut.
Tässä yhteydessä puhutaan niin kutsutusta Ruotsin mallista. Esimerkiksi sovellustaksien ajoista voitaisiin lähettää nykyistä tiiviimmin tietoa vaikkapa verottajalle.
Hallitus haluaa suitsia taksiliikennöintiin liittyvää harmaata taloutta. Puolueet riitelevät siitä, millä keinoilla tämä parhaiten tapahtuu. AOP
Yhtenä vaihtoehtona keskusteluissa pyörii yhä myös Hollannin malli, joka mainitaan niin kokoomuksesta kuin perussuomalaisista. Siinä sovellustakseja ei säänneltäisi niin raskaasti kuin taksitolpalta otettuja.
Lainsäädännöllisesti alustatalouden toimija ja perinteinen taksitoimija on kuitenkin vaikea erotella, IL:lle kuvataan.
Kokoomuksesta luonnehditaan tavoitteen olevan, että harmaa talous saadaan hallintaan ja kuluttajien luottamus palautettua ja keinot ovat tähän nähden toissijaisia. Toisaalta puolueessa on halua välttää sovellustaksien taksamittari, jota pidetään myös yrittäjän kannalta liian kalliina investointina.
”Paras ratkaisu”
Kun ministeri Ranteelta kysyttiin tänään eduskunnassa taksiuudistustuksesta ja taksien taksamittaripakosta, hän sanoi pakon saaneen lausuntokierroksella vahvan tuen.
– Se on meidän näkemyksemme mukaan paras ratkaisu. Meillä on harmaan talouden kanssa hyvin paljon ongelmia.
Ranne on kuitenkin aiemmin antanut ymmärtää, ettei pitäisi taksamittaripakkoa täysin välttämättömänä, mikä viittaa edistymiseen neuvotteluissa. Toisaalta taksamittarin veroisia vastaavia vedenpitäviä toimia ei Ranteen mukaan ole.
Ranne ei vaikuttanut lämpenevän sille, että viranomaisvalvonnan, poliisin, verottajan ja Traficomin, valvonnan tehostaminen ja yhteinen alusta tai tietojenvaihtojärjestelmä taksiajojen ja erilaisten tietojen kirjaamiseksi ratkaisisi ongelmia.
– Kyllä me varmasti pystymme tietyllä tapaa erilaisia ratsioita tehostamaan ja lisäämään, mutta se on vain pieni osa tätä kokonaisuutta.
”Ei siitä voida luopua”
Alueidenkäyttölain uudistuksessa hiertää edelleen tuulivoimaloiden etäisyyssääntely.
Hallitus on esittänyt, että tuulivoimala olisi rakennettava vähintään 8 kertaa tuulivoimalan korkeuden etäisyydelle asuinrakennuksista, jos voimalaa ei suunnitella maakuntakaavassa tuulivoimalle osoitetulle alueelle. Etäisyys asutuksesta kasvaisi noin kahteen kilometriin ja ylikin.
Elinkeinoelämä pelkää näin suuren etäisyyden rapauttavan tuulivoimainvestointeja.
– Etäisyys täytyy säätää, koska siitä on hallitusohjelmassa kirjaus. Ei siitä voida luopua, Lulu Ranne linjasi tänään.
Tuulivoimaloiden sallittu etäisyys asuinrakennuksista aiheuttaa vääntöä hallituksen sisällä. Antti Mannermaa
Neuvotteluissa käydään IL:lle kerrotun mukaan edelleen liki metrikohtaista vääntöä siitä, mikä oikea etäisyys olisi.
Yhtä lailla neuvotellaan lausuntoluonnokseen kirjatusta suostumusmenettelystä, jonka mukaan tuulivoimalan vähimmäisetäisyyttä ei sovellettaisi, ”jos kaikki ne maanomistajat ja maanvuokraoikeuden haltijat, joiden omistama asuinrakennus tai suoraan rakentamista ohjaavassa kaavassa osoitettu asuinrakennuspaikka sijaitsee lähempänä kuin kahdeksan kertaa tuulivoimalan kokonaiskorkeuden etäisyydellä suunnittelusta tuulivoimalasta, antaisivat tähän kirjallisen suostumuksensa”.
Ainakin kokoomuksessa olisi halua vaikuttaa suostumuksen antavien maanomistajien määrään siten, että tuulivoimalatuotanto helpottuisi.
Lakiluonnoksessa hallituksen esitykseksi uudeksi alueidenkäyttölaiksi linjattiin, että kunnan tulee laatia kaava kaikille vähintään 10 hehtaarin aurinkovoimahankkeille. Myös tässä ainakin kokoomuksessa kaavan vaatimaa hehtaarikokoa halutaan suurentaa. Myös alan etujärjestö Suomen uusiutuvat ry:n tiedetään kritisoineen hehtaarirajaa.
Tämä pieni riita ratkeamassa
Jos muissa neuvotteluissa vielä takkuaa, yhdestä hallituksen kiistoja herättäneestä asiasta viestitään hallituslähteistä sovun saavuttamista.
Kysymys on valtatie 9:n kehittämishankkeen rahoituksesta, jonka on määrä toteutua alkuperäisen summan mukaisena vielä tämän kuun aikana annettavassa hallituksen täydentävässä talousarvioesityksessä.
Ysitien kunnostushankkeen Tampere–Orivesi-välin ykkösvaiheen 109 miljoonan euron valtuus ja 26 miljoonan euron määräraha napattiin lokakuussa pois hallituksen lisätalousarviosta.
Ministeri Ranne oli aiemmin mennyt suorastaan lupaamaan, että kehityshanke käynnistyy. Hallituskumppanien parissa Ranteen tiedottaminen närkästytti, varaslähtöä pidettiin poliittisten pisteiden keräilynä ja päätös siirtyi.
Vaikka täydentävän talousarvion kokonaisuudesta yhä neuvotellaan, ysitien rahoitusta pidetään jo käytännössä ratkottuna.