Jos EU-maat eivät löydä sopua jäädytettyjen venäläisvarojen käytöstä Ukrainan tukemiseksi, yksi vaihtoehto on lainan hakeminen markkinoilta EU:n yhteistä budjettia vastaan eli käytännössä yhteisvelka. Näin sanoi torstaina EU-komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen.

Toinen vaihtoehto on, että jäsenmaat hankkivat Ukrainan tukemiseen tarvittavan pääoman itse hallitusten välisillä sopimuksilla.

EU on valmistellut 140 miljardin euron sotakorvauslainaa budjettivajeesta kärsivän Ukrainan tukemiseksi. Lainaan käytettäisiin Venäjältä jäädytettyjen varojen käteistuottoja. Ukraina maksaisi lainan takaisin EU:lle vain, jos Venäjä maksaisi sille sotakorvauksia.

Lainan valmistelun aloittamisesta yritettiin sopia lokakuun EU-huippukokouksessa, mutta asia kaatui etenkin Belgian vastustukseen. Maa hallinnoi valtaosaa Venäjältä jäädytetyistä varoista Euroclear-rahoituslaitoksessaan, ja sillä on ollut varojen käyttöön liittyviä oikeudellisia ja taloudellisia huolia.

Siksi pelkän sotakorvauslainan valmistelun sijasta EU-huippukokous sopi lokakuussa, että komissio alkaa sen sijaan valmistella erilaisia rahoitusvaihtoehtoja Ukrainan tukemiseksi.

Nämä kolme vaihtoehtoa von der Leyen esitteli torstaina pitämässään puheessa EU-parlamentille. Vaihtoehdoista yksi on edelleen Venäjän jäädytettyihin varoihin perustuva sotakorvauslaina, ja se on von der Leyenin mukaan yhä ensisijainen vaihtoehto Ukrainan tukemiseksi.

– Tämä on tehokkain tapa tukea Ukrainan puolustusta ja taloutta. Ja selkein tapa osoittaa Venäjälle, että aika ei ole sen puolella, hän sanoi.

Purra: Olen hyvin optimistinen

Monet velkaantuneet jäsenmaat eivät suhtaudu ajatukseen yhteisvelasta ilahtuneesti, kuten eivät myöskään Ukrainan tukemiseen omista budjeteistaan.

Asiasta keskusteltiin torstaina EU:n valtiovarainministereiden kokouksessa Brysselissä. Suomea kokouksessa edustanut valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.) sanoi, että myös komission mukaan ainut realistinen malli on Venäjän jäädytettyihin varoihin perustuva sotakorvauslaina.

– Hyvin vahvasti myös EU:n jäsenvaltioilta tulee viestiä siihen, että nimenomaan jäädytettyihin varoihin perustuva malli on se paras vaihtoehto, jolla edetä.

Tämä on Suomenkin kanta asiaan.

– Olen edelleen hyvin optimistinen siitä, että tässä päästään ratkaisuun, joka perustuu nimenomaan jäädytettyjen varojen käyttöön, Purra sanoi.

Hän sanoi optimisminsa pohjautuvan siihen, että parempiakaan vaihtoehtoja ei tunnu olevan olemassa.

– Tämä optimismi ei lainkaan kiellä sitä, etteikö asiaan liittyisi vielä vaikeita selvitettäviä asioita. Mutta kun ratkaisuun on päästävä ja kaikki ovat samaa mieltä siitä, että Ukraina apua tarvitsee, niin ei niitä vaihtoehtoja loppujen lopuksi taida paljon enempää olla.

Unkari huolettaa

Suomelle on ollut myös tärkeää varmistaa, että varat eivät päädy takaisin Venäjälle ilman, että Venäjä on maksanut sotakorvauksensa Ukrainalle. Purra arvioikin, että lainarakennelman vaativin asia on tällä hetkellä pakotelainsäädäntöön tehtävät muutokset.

Asia liittyy pakotteiden uusimiseen, joka on ollut yksi Belgian huolista.

EU:n Venäjä-pakotteet on uusittava kuuden kuukauden välein, ja jos jokin jäsenmaa päättäisi estää niiden jatkon, Venäjä saisi mahdollisuuden vetää varansa pois EU:sta.

Muun muassa tähän dilemmaan komissio on yrittänyt hakea ratkaisua. Yksi ratkaisuyrityksistä on ollut, että pakotteista voitaisiin päättää jatkossa määräenemmistöllä yksimielisen päätöksen sijaan. Tämä malli on kuitenkin ollut juridisesti kinkkinen.

Kuluneen vuoden aikana Unkari on heittäytynyt usein vastahankaan pakotteiden uusimisessa, vaikka onkin lopulta aina taipunut asiaan.

Orpo: Emme keskustele yhteisvelasta

Ukrainan rahoituksesta yritetään saada aikaan sopu viimeistään joulukuun EU-huippukokouksessa. Asialla on kiire, sillä Ukrainan varojen on arvioitu olevan loppumassa ensi keväänä.

140 miljardin euron sotakorvauslainan on arvioitu riittävän budjettivajeesta kärsivälle Ukrainalle kahdeksi vuodeksi.

Myös pääministeri Petteri Orpo (kok.) sanoi toimittajille eduskunnassa torstaina, että hän ei näe mitään muuta vaihtoehtoa kuin jäädytettyjen varojen käytön.

– Koska muut vaihtoehdot ovat: se, että ei tueta Ukrainaa – mahdoton. Toinen on se, että jäsenmaat maksavat lisää. Tähän ei ole budjeteissa varaa. Kolmas on yhteisvelka. Sekin lähes mahdoton, jos ajattelen, miten eri Euroopan maat ja Suomikin suhtautuvat siihen. Silloin meillä on tämä vaihtoehto, joka on moraalisesti oikein.

Onko Suomen kanta yhteisvelkaan täysin kielteinen?

– Emme me keskustele siitä tällä hetkellä, koska me haluamme keskustella jäädytettyjen varojen käytöstä, hän sanoi vastauksena STT:n kysymykseen.

Purra varoitti, että Ukrainan osalta kyse on laajemmastakin turvallisuuskysymyksestä.

– Jos emme pysty löytämään ratkaisua Ukrainan rahoituskysymykseen, niin riski tietenkin muualla kasvaa mittaamattoman suureksi. Kyse on paljon laajemmistakin turvallisuuskysymyksistä.