Pohjois-Karjalasta lähetetään potilaita Etelä-Karjalaan, koska hyvinvointialueen tekonivelleikkausjonot ovat maan lyhyimmät.
Avaa kuvien katselu
Polven ja lonkan nivelrikon vuoksi tehdään Suomessa vuosittain yli 20 000 leikkausta. Kuvituskuva. Kuva: Esa Huuhko / Yle
Etelä-Karjalan hyvinvointialue tienaa satojatuhansia euroja hoitamalla pohjoiskarjalaisten tekonivelleikkauksia.
Naapurimaakunnan potilaiden leikkaukset ovat Etelä-Karjalan hyvinvointialueelle merkittävä tulonlähde.
Etelä-Karjalan hyvinvointialueella on parhaillaan meneillään valtavat yt-neuvottelut, joissa voidaan joutua vähentämään satoja työntekijöitä.
– Tekonivelleikkaukset ovat taloudellisesti kannattavaa toimintaa ja vähentävät vaadittavia irtisanomisia, sanoo Etelä-Karjalan hyvinvointialueen operatiivisen toiminnan ylilääkäri Antti Huotarinen.
Huotarisen mukaan leikkauksilla voidaan vähentää Etelä-Karjalan hyvinvointialueen irtisanomisten tarvetta muutamalla tai parhaassa tapauksessa jopa yli kymmenellä henkilöllä.
Pohjoiskarjalaisten operointi alkaa jo marras-joulukuun aikana. Leikkauksia on ensimmäisen puolen vuoden aikana sata. Tämän jälkeen on vielä optio toiselle sadan leikkauksen paketille.
Avaa kuvien katselu
Etelä-Karjalan hyvinvointialueelle raha tulee tarpeeseen, sillä käynnissä ovat valtavat yt-neuvottelut. Arkistokuva. Kuva: Antro Valo / YleMaan lyhyimmät jonot
Pohjoiskarjalaisten potilaiden hoitaminen on mahdollista, sillä Etelä-Karjalassa on maan lyhin jono tekonivelleikkauksiin. Syyskuun lopussa alueella ei ollut jonossa yhtään potilasta, joka olisi odottanut liian pitkään leikkausta.
Hyvinvointialueet leikkaavat toisten alueiden potilaita jatkuvasti pienessä määrin potilaan vapaan valinnan mukaisesti.
– Mutta näin isoa yksittäistä sopimusta toisen hyvinvointialueen kanssa emme ole tietääkseni ennen tehneet, toteaa ylilääkäri Antti Huotarinen Etelä-Karjalan ja Pohjois-Karjalan hyvinvointialueiden yhteistyöstä.
Huotarisen mukaan ulkopaikkakuntalaiset potilaat pystytään hoitamaan ilman, että se vaikeuttaa omien potilaiden hoitoonpääsyä.
Pisimmät jonot tekonivelkirurgiaan ovat THL:n tilastojen mukaan HUSin alueella sekä Pohjois-Pohjanmaan ja Pohjois-Karjalan hyvinvointialueilla.
Pohjois-Karjalan on hoidettava oma jononsa kuntoon huhtikuun loppuun mennessä. Alue sai valtiolta lisärahoituksen jonon purkuun.
Ylilääkäri Antti Huotarinen kertoo audioklipissä, miksi Etelä-Karjalan hyvinvointialue leikkaa juuri pohjoiskarjalaisia.
Etelä-Karjalan hyvinvointialue tienaa tekonivelleikkauksilla
Ylilääkäri Antti Huotarinen kertoo tekonivelleikkauksista. Heikki Koskinen haastattelee. 
Avaa kuvien katselu
Nivelrikko aiheuttaa miljardikustannukset yhteiskunnalle vuosittain. Kuvituskuva. Kuva: Juha-Petri Koponen / YleLeikkausten tarve kasvaa
Ylilääkäri Antti Huotarin mukaan Etelä-Karjalan hyvinvointialue saavutti maan lyhimmät tekonivelkirurgiajonot ennen kaikkea lisäämällä lääkärien määrää. Tämän lisäksi parannettiin yhteistyötä ortopedien, anestesialääkäreiden, hoitajien ja hallinnon välillä.
Nivelrikosta aiheutuu yhteiskunnalle vuosittain 1,8 miljardin euron kustannukset. Suomessa tehdään vuosittain noin 26 000 tekonivelleikkausta, joista 7 000 työikäisille.
Suomen Nivelyhdistys ennustaa, että tulevaisuudessa leikkauksia joudutaan tekemään yhä useammalle.