Suomi ja Eurooppa eivät ole tehneet vielä kaikkea voitavaansa Venäjän torppaamiseksi.
Lue tiivistelmä
Tiivistelmä on tekoälyn tekemä ja ihmisen tarkistama.
Asiantuntijat ehdottavat keinoja Venäjän painostamiseksi Ukrainan sodassa.
Varjolaivaston rajoittaminen, tiukemmat pakotteet ja omaisuuden takavarikointi nousevat esiin vaihtoehtoina.
Öljyviennin rajoittaminen nähdään tehokkaimpana keinona vaikuttaa Venäjän talouteen, mutta se vaatisi länsimaiden valmiutta taloudellisiin uhrauksiin.
Kansainvälisen yhteisön käytös on kannustanut Venäjän presidenttiä Vladimir Putinia jatkamaan sotaa Ukrainassa, arvioi arvostetun ajatushautomon Rusin vanhempi tutkija Jack Watling Foreign Affairsissa julkaistussa kirjoituksessaan.
Watlingin mukaan Euroopalla olisi kuitenkin yksi tehokas keino kohdistaa todellista painetta Kremliin: varjolaivaston tehokas rajoittaminen. Tämä voisi vaikeuttaa Venäjän kykyä rahoittaa sotaansa Ukrainassa.
Sotilaskaluston asiantuntija Petri Mäkelä ei ole samoilla linjoilla. Hän arvioi, että kaikkein paras keino Venäjää vastaan olisi tukea Ukrainaa huomattavasti nykyistä enemmän taistelukentällä.
– Puhtaasti niin paljon tulivoimaa kuin vaan on saatavilla. Pakottaa Venäjä valitsemaan sodan jatkamisen ja sen eskaloitumisen välillä niin, että eskalaatio olisi kerrankin meidän käsissämme eikä aina Venäjän pelottelua, Mäkelä sanoo.
Mäkelä kuitenkin jatkaa heti, ettei tällaiseen vaihtoehtoon ole tällä hetkellä todellisuudessa poliittista tahtoa.
Kuva: Valentyn Ogirenko / Reuters
Watlingin ehdottama varjolaivaston rajoittaminen ei olisi Mäkelän mielestä huono konsti muttei myöskään yksinkertaisin. Hän huomauttaa, että merilainsäädäntö on monimutkainen kokonaisuus.
Taloudellinen painostus on hyvä ratkaisu, mutta Mäkelä näkee myös lainsäädännöllisesti yksinkertaisempia ja nopeampi ratkaisuja Kremlin painostamiseen.
– Huomattavasti tiukemmat sanktiot myös Venäjän kansalaisia kohtaan. Kaikki viisumit ja oleskeluluvat pois. Mahdollisimman paljon häiriöitä ja vaurioita heidän toimintaansa, mitä vain voimme tehdä, hän selittää.
Takataskussa olisi myös tätä radikaalimpi keino, Mäkelä muistuttaa.
– Kaikki venäläisten omistukset lännessä pitäisi pyrkiä ottamaan haltuun. Venäjän johdolla on massiivisia kiinteistöomistuksia bulvaanien kautta Euroopassa. Nämä pitäisi ehdottomasti saada pois, Mäkelä sanoo.
Tällainen keino ei olisi Suomessa edes ennenkuulumaton, Mäkelä muistuttaa. Vuonna 1944 solmitussa välirauhansopimuksessa Suomi sitoutui takavarikoimaan ja ottamaan valtion hallintaan kaiken Suomessa olevan saksalaisen omaisuuden ja luovuttamaan sen Neuvostoliitolle Saksan sotakorvausten osasuorituksina.
– Minusta silloin mikään ei estä takavarikoimasta kaikkea Venäjän omaisuutta Suomen valtiolle. Meillä on esimerkki, että se on tehty Suomen lakien mukaan. Miksei sitä voisi tehdä uudestaan? Venäjä tuskin valittaa asiasta, kun ovat itse vaatineet tekemään saman joskus toiseen suuntaan.
Mäkelä jatkaa, että Suomi on kuitenkin vielä siinä pisteessä, etteivät päättäjät varmasti haluaisi puuttua ihmisten vapaaseen liikkumiseen tai yksityisomaisuuteen ”liikaa”.
– Kyllä niihin pitäisi nyt vain puuttua ja kovalla kädellä.
Venäjän talouspolitiikkaan ja pankkisektoriin erikoistunut vanhempi neuvonantaja Laura Solanko on puolestaan samoilla linjoilla Watlingin kanssa. Raakaöljy ja öljytuotteet ovat Venäjän selkeästi tärkein vientituote, joten sen bisneksen rajoittaminen iskee maan sotakassaan kaikkein kovimmin.
– Öljyn viennin rajoittaminen olisi tehokkain ja liki ainoa keino, miten voimme enää lisää vaikuttaa Venäjän käytössä oleviin rahoihin.
– Toinen valtavan tärkeä vaikutuskanava, joka on jo sanktioitu, ovat rahoitusmarkkinat. Venäläiset yritykset tai etenkään Venäjän valtio eivät pysty saamaan lainaa ulkomailta, Solanko selittää.
Solanko toteaa, että Eurooppa on jo käyttänyt kaikki helpot keinot, joilla Venäjän kukkaroon voi iskeä. Jäljellä on vain hankalia keinoja.
Jos Venäjän öljyvientiä haluttaisiin vaikeuttaa rajusti, lännen pitäisi Solangon mukaan rajoittaa Venäjän kykyä ylipäätään viedä öljyä ja öljytuotteita ulkomaille. Silloin länsimaiden pitäisi olla valmiita ottamaan myös itse taloudellisia iskuja vastaan, koska tämä nostaisi öljyn maailmanmarkkinahintaa.
– Niin kauan kuin emme ole itse valmiita kärsimään tämän tavoitteen eteen yhtään, en ole varma, kuinka paljon öljypakotteiden tarkemmalla toimeenpanolla voidaan saavuttaa.
Nykyiset pakotteet eivät estä venäläistä öljyä virtaamasta yhä ulkomaille. Merenkulun vapaus turvaa Venäjän oikeuden kuskata mitä vain kauppatavaraa.
Venäläiseen öljyyn kohdistetut pakotteet ja niiden valvonta ovat kuitenkin polkeneet öljyn hintaa alaspäin.
Venäjältä viedään päivittäin noin viisi miljoonaa barrelia öljyä. Solanko huomauttaa, että Venäjä saa öljystään vain ”vähän pienempää” tuloa kuin se saisi rauhan aikana. Nykyiset keinot eivät riitä lyömään Venäjän valtiontaloutta polvilleen.
– Venäjä saa jokaisesta öljytynnyristä noin kymmenen dollaria vähemmän kuin ilman pakotteita. Öljystä maksetaan yhä hintaa, joka on paljon korkeampi kuin Venäjän tuotantokustannukset. Jokaisen öljytankkerin kohdalla puhutaan miljoonista dollareista.
– Niin kauan kuin me emme halua vaikuttaa Venäjän öljyn vientimääriin, ei ole itsestäänselvää, kuinka paljon enemmän tällä hintakattomekanismilla on mahdollista saavuttaa.
Myös Solanko sanoo, että Eurooppa voisi tahtoessaan tehdä vielä paljon enemmän Venäjän torppaamiseksi.
Hän kuitenkin jatkaa, ettei missään tapauksessa halua antaa sellaista kuvaa, että vain sellaiset keinot, jotka romahduttavat Venäjän valtiontalouden, olisivat merkityksellisiä.
– Jokainen toimi, jolla pakotteita kiristetään, lähettää Kremliin viestin. Jos esimerkiksi listataan kymmenen uutta varjolaivaa listalle, se on viesti Kremlille. Aina vähän kirpaisee, aina joku venäläinen yhtiö joutuu maksamaan kovempaa hintaa, saa pienemmän tulon. Joka ikinen kerta.