Ranska|Louvren suuren koruryöstön päivänä kuvaan tallentui etsivän näköinen nuori mies huopahattu päässään. Nyt hän kertoo, miksi hän antoi ihmisten arvailla päivätolkulla, kuka kuvassa on.
Video: Pedro Elias Garzon Delvaux
Lue tiivistelmä
Tiivistelmä on tekoälyn tekemä ja ihmisen tarkistama.
Louvren koruryöstön päivänä AP:n kuvaan tallentui Pedro Elias Garzon Delvaux, 15, huopahattu päässään.
Teini ei paljastanut heti henkilöllisyyttään, koska halusi pitää yllä mysteerin tuntua.
Garzon Delvaux oli pukeutunut 1940-luvun tyyliin museovierailua varten, mutta ei päässyt sisään ryöstön takia.
Nuorukaisen kuva levisi sosiaalisessa mediassa ja herätti spekulaatioita, kunnes Der Spiegel paljasti hänen henkilöllisyytensä.
”Hatun on oltava hieman vinossa kulmassa kasvoihin nähden, koska sillä tavalla syntyy mysteerin tunne”, sanoo Pedro Elias Garzon Delvaux.
Mysteerin tunne.
Se oli kaiken keskiössä, kun 15-vuotias Garzon Delvaux päätti hieman jekuttaa Louvren lokakuista koruryöstöä seuranneita ihmisiä ympäri maailmaa.
Nyt hän kertoo HS:lle videopuhelussa, mitä tapahtui, kun uutistoimisto AP:n kuva hänestä etsivän näköisenä alkoi levitä sosiaalisessa mediassa.
Pedro Elias Garzon Delvaux lähetti HS:lle kuvan itsestään. Se on torstailta 12. marraskuuta. Kuva: Pedro Elias Garzon Delvaux
Pedro Elias Garzon Delvaux oli tullut viettämään sunnuntaita äitinsä ja isoisänsä kanssa Pariisiin. Tarkoituksena oli mennä katsomaan taidemuseon päänäyttelyä. Oli lokakuun 19. päivä.
Garzon Delvaux oli pukeutunut kolmiosaiseen pukuun. Päässään hänellä oli hieman vinossa oleva huopahattu, fedora. Hän oli innostunut 1940-luvun tyylistä aiemmin tänä vuonna ja pukeutui mielellään tyylikkäästi erikoistilanteisiin kuten museovierailuille.
Louvreen ei kuitenkaan päässyt sisään.
”Kuvan ottamisen jälkeen meni varmaakin parikymmentä sekuntia, kun saimme tietää, että Louvressa oli juuri tapahtunut ryöstö”, Garzon Delvaux kertoo.
He joutuivat palaamaan taidetta näkemättä kotikaupunkiinsa Rambouillet’iin, joka sijaitsee Pariisin eteläpuolella.
Pian Pedro Elias Garzon Delvaux perheensä ja ystäviensä kanssa huomasi, että hänen kuvastaan on tulossa somessa villiä vauhtia leviävä mysteeri.
Ihmiset yrittivät arvailla, kuka hattupäinen nuori mies on.
Kuva: Thibault Camus / AP
Liittyikö hän koruryöstöön?
Oliko kuva tehty tekoälyllä?
Syntyi meemejä ja sarjakuvia.
Ei se ollut tekoälyn tuottama kuva. Pedro Elias, kuten hän itseään mieluiten kutsuu, halusi vain pitää mysteeriä jonkin aikaa yllä ja ennen kaikkea nauttia siitä.
Siksi hän ei kiiruhtanut soittamaan uutistoimisto AP:lle ja kertomaan, että kuvan huopahattumies on teini ranskalaisesta pikkukaupungista.
”Pidän murhaajatarinoista, vakoojaseikkailuista ja mysteerin tunteesta!”
”Parin päivän päästä muutin Instagram-tilini julkiseksi. Odottelimme siinä rauhassa, huomaako kukaan mitään”, hän kertoo.
Kului monta päivää. Kaverit hekottelivat koulussa, että pian Pedro Eliakseen ottaa yhteyttä elokuvatuotantoryhmä tai mallitoimisto.
Ensimmäinen yhteydenotto tuli kuitenkin naapurimaasta, suurelta saksalaiselta lehdeltä, Der Spiegeliltä.
Somen villinneen Louvren mysteerimiehen salaisuus oli ratkaistu.
Marraskuisena torstaina Pedro Elias Garzon Delvaux on kiirehtinyt koulusta kotiin ja puhuu puhelua kotitalonsa olohuoneesta Suomeen.
Harva suomalainen kahdeksasluokkalainen pukeutuu näin tyylikkäästi. Tosin eivät pukuun pukeudu ranskalaisetkaan teinit.
”Tyyli syntyi viime keväänä, kun pukeuduin kouluni karnevaaliin ranskalaiseksi toisen maailmansodan vastarintajohtajaksi Jean Mouliniksi”, hän kertoo.
”Fedora-hattu oli viime vuonna kuolleen isoäitini. Pitkä takki kuului aiemmin tädille. Puvuntakki oli isäni vanha ja sininen solmio on isoisältäni”, Garzon Delvaux kertoo.
Puku tuntui päällä niin hyvältä, että hän on pitänyt karnevaalin jälkeen ainakin kerran viikossa koulussa. Nyt tosin joka päivä.
Pedro Eliaksen mielestä koko jutun paras puoli on se, että se levitti iloa.
”Minusta on tärkeää, että tällaisia hauskoja asioita tapahtuu. Netti on täynnä ikäviä asioita. Siksi on kivaa, että vaihteeksi tällainen pieni juttu, hattukuva, on levinnyt. Tarvitsemme tällaisia tarinoita.”