Juttu tiivistettynä
- Poliisi teki vuonna 2019 esiselvityksen Auerin lasten sijaisvanhempien toimista.
- Esiselvityksen taustalla oli sosiaalityöntekijöiden tekemä tutkintapyyntö, jossa pyydettiin selvittämään, olivatko sijaisvanhemmat kaltoinkohdelleet lapsia.
- Poliisin mukaan rikosta ei ollut tapahtunut.
Tämä on tekoälyn avulla tuotettu, toimittajan tarkistama tiivistelmä.
Poliisi selvitti Anneli Auerin lasten sijaisvanhempien tekemisiä vuosia sitten.
Tämä käy ilmi Auerin seksuaalirikosjutun kirjallisista todisteista Varsinais-Suomen käräjäoikeudessa.
Todisteisiin lukeutuu tutkintapyyntö, jonka Turun kaupungin sosiaaliviranomaiset tekivät poliisille lasten sijaisvanhemmista eli Auerin veljestä ja tämän vaimosta kesäkuussa 2019.
Lastensuojelun sijaishuolto pyysi poliisia tutkimaan, oliko Auerin toiseksi nuorin lapsi joutunut mahdollisen kaltoinkohtelun ja henkisen väkivallan kohteeksi.
”Rajattua, kontrolloitua ja ”outoa” elämää”
Alle 10-vuotias tyttö oli sijoitettu enonsa ja tämän vaimon perheeseen alun perin huhtikuussa 2010, jolloin Aueria epäiltiin miehensä murhasta.
Tyttö oli elänyt sijaisperheessä aina tammikuuhun 2019, jolloin sijaishuoltopaikka oli vaihtunut Turussa sijaitsevaan perhetukikeskukseen ”sijaisperheessä ilmenneiden epäkohtien” vuoksi.
Lastensuojelun tekemän tutkintapyynnön mukaan tyttö oli kertonut entisistä sijaisvanhemmistaan asioita, jotka herättivät huolta.
Auerin asianajaja ja syyttäjä ovat oikeudessa ottaneet kantaa lasten kertomuksiin:
Auerin asianajaja Markku Fredman ja syyttäjä Leena Koivuniemi käräjäoikeudessa 4.11.2025.
Tyttö oli sanonut eläneensä sijaisperheessä hyvin rajattua ja kontrolloitua elämää. Hän oli pitänyt elämäänsä sijaisperheessä outona.
– [Tyttö] kertoi muun muassa, että joutui käymään suihkussa koulussa tai uimahallissa, koska kotona se ei ollut sallittua, tutkintapyynnössä kirjoitetaan.
Lisäksi tyttö oli maininnut, ettei saanut käydä itse jääkaapilla eikä katsoa televisiota. Hänelle ei myöskään ollut annettu kotiavainta ja hänen oli pitänyt olla omassa huoneessaan joka ilta kello 18.00.
– [Tytön] kertomasta välittyy kuva, jonka mukaan sijaisvanhemmat olivat kontrolloineet kaikkia hänen tekemisiään ja hankaloittaneet ikätasoisen nuoren kasvua ja kehitystä, lastensuojelu kirjoitti.
Ei luottanut poliisiin
Asiakirjasta voi päätellä, että tyttö itse ei ollut suhtautunut myönteisesti tutkintapyynnön tekemiseen.
Kuullessaan tutkintapyynnön tekemisestä tyttö oli sanonut sosiaalityöntekijöille, ettei luota poliiseihin.
Hän oli myös todennut, ettei halua ongelmia entisille sijaisvanhemmilleen.
Siitä huolimatta Turun kaupungin lastensuojelun sijaishuolto oli toimittanut tutkintapyynnön poliisille.
Lounais-Suomen poliisilaitos käsitteli tutkintapyynnön jo seuraavana päivänä.
Samassa poliisin esiselvityksessä on käsitelty myös tytön pikkusiskoon eli Anneli Auerin nuorimpaan lapseen kohdistuneita mahdollisia kaltoinkohteluita.
Siinä viitataan tutkintapyyntöön, jonka mukaan sisarukset olivat kokeneet lisäksi ilmapiirin sijaisperheessä jännittyneeksi ja eläneet pelossa siitä, että tekisivät jotakin väärää.
Kumpikaan sisaruksista ei kuitenkaan kertomansa mukaan kokenut sijaisperheessä fyysistä väkivaltaa.
Sijaisvanhemmat kertoivat uupuneensa
Poliisi kuuli esiselvityksen yhteydessä sijaisvanhempia.
He kertoivat olleensa erittäin uupuneita ja jääneensä usein ilman apua ja tukea.
Sijaisvanhemmat selittivät, että sijoittamiseen johtaneet syyt ”valtavine mediapaineineen” sekä myös heitä koskettanut kriisitilanne itsessään tekivät perheen elämisestä äärettömän rankkaa.
Tällä he todennäköisesti viittasivat Anneli Auerin miehen Jukka S. Lahden murhaan Ulvilassa vuonna 2006, sitä seuranneisiin Auerin oikeudenkäynteihin sekä myöhemmin Aueriin kohdistuneeseen seksuaalirikosjuttuun.
Sijaisvanhempien mukaan he olivat pyrkineet kasvattamaan lapsia parhaan taitonsa ja kykynsä mukaan poikkeuksellisen haastavassa tilanteessa.
Ei rikosta
Lounais-Suomen poliisi päätyi nopeasti siihen, ettei asiassa ole syytä aloittaa rikostutkintaa.
Poliisi pohjusti, että kyseeseen voisi tulla pahoinpitelyrikos, mikäli selvityksessä ilmenisi, että kasvatus- ja kurinpitomenetelmät ovat vahingoittaneet lasten terveyttä ja aiheuttaneet vammoja tai sairauksia.
Poliisi kuitenkin totesi, että vaikka sisaruksilla on ilmennyt psyykkisiä oireita, syy-yhteyttä sijaisvanhempien käyttämien menetelmien ja sisarusten oireiden välillä ei ole osoitettavissa.
– Pikemminkin lasten oireilu johtuu sijoitukseen johtaneista, sitä ennen sattuneista tapahtumista biologisessa perheessä ja näiden vaikutuksesta pitkälle sijoituksen aikaiseen aikaan, poliisi lausui.
Lounais-Suomen poliisi myös totesi, että pahoinpitelyn tunnusmerkistö edellyttää tekijöiltä tahallisuutta. Sellaista ei tässä tapauksessa ollut nähtävissä.
– Sijaisvanhemmat ovat poikkeuksellisen haastavassa tilanteessa pyrkineet kasvattamaan sisaruksia parhaalla mahdollisella tavalla ja suojelemaan näitä heidän etujensa nimissä.
Poliisi tuli siihen tulokseen, että sijaisvanhemmat eivät olleet tahallaan tai tietoisesti pyrkineet vahingoittamaan sisarusten terveyttä, ”vaikka kasvatusmenetelmät ovatkin yleisen elämänkokemuksen valossa olleet tiukkoja”.
Noottia lastensuojelulle?
Lounais-Suomen poliisi otti tutkinnan päätöksessään kantaa myös lastensuojelun rooliin.
Se totesi, että lastensuojelu on ollut – tai ainakin sen olisi pitänyt olla – perheen tukena vahvasti näin poikkeuksellisessa tilanteessa.
– Ja mikäli näin olisi ollut, heidän olisi tullut havaita sijaisperheen käyttämät kurinpito- ja kasvatusmenetelmät reaaliajassa ja puuttua niihin, sekä ohjeistaa sijaisperheen vanhempia muuttamaan menetelmiä, jos olisivat todenneet niiden olevan sopimattomia.
Poliisin mukaan näin ei kuitenkaan ollut tapahtunut ennen kuin lasten sijaishuoltopaikka oli vaihtunut vuodenvaihteen 2018–2019 tienoilla.
Lapset muuttivat kertomuksiaan
Auerin sijaisperheen toiminta on keskeisessä osassa, kun asiaa puidaan nyt käräjillä.
Anneli Auerin ja hänen ex-miesystävänsä Jens Ihlen (entisen Jens Kukan) seksuaalirikosjutun käsittely jatkuu käräjäoikeudessa ensi viikolla.
Tähän mennessä uudessa oikeudenkäynnissä on kuultu todistajina Auerin kahta nuorinta lasta.
He todistivat tekaisseensa alkuperäiset kertomukset heihin kohdistuneista Auerin ja Ihlen tekemistä seksuaalirikoksista.
Lasten mukaan kertomukset syntyivät alunperin sijaisvanhempien johdattelun ja painostuksen myötä. Nyt lapset sanovat, ettei mitään rikoksia oikeasti tapahtunut.
Syyttäjä katsoo, että alkuperäiset kertomukset pitävät paikkansa ja osoittavat Auerin ja Ihlen syyllistyneen niihin rikoksiin, joista heidät aikoinaan tuomittiin.
Sijaisvanhemmat pääsevät kertomaan oman näkemyksensä oikeudelle joulukuussa, jolloin heidät on kutsuttu todistamaan.
Näin Anneli Auer kommentoi oikeudenkäyntiä sen alussa:
Anneli Auer käräjäoikeudessa 21.10.2025.