Leskeksi jääneellä neljän lapsen äidillä oli vaativaan persoonallisuuteen viittaavia piirteitä. Syksyllä 2010 tehty mielentilatutkimus nousi esiin tuoreessa seksuaalirikosoikeudenkäynnissä.
Anneli Auer puhui medialle käräjäoikeudessa tiistaina.
14.11. 15:26
Anneli Auerille tehdyn mielentilatutkimuksen lausunto on yksi todisteista väitettyjä seksuaalirikoksia koskevassa oikeudenkäynnissä.
Auerille tehtiin oikeuden määräyksestä vuonna 2010 Vanhan Vaasan sairaalassa mielentilatutkimus, kun häntä syytettiin miehensä Jukka S. Lahden murhasta.
Mielentilatutkimuksen lausunto on päivätty lokakuulle 2010. Sittemmin Auerin syyte murhasta hylättiin pitkällisen oikeusprosessin jälkeen.
Nykyisin 60-vuotias Auer oli tutkimuksen aikaan 45-vuotias.
Anneli Auer sanoi medialle oikeudenkäynnin pääkäsittelyssä tiistaina 21. lokakuuta, että hän on keskustellut kaikkien aikuisten lastensa kanssa. Kuva: Jussi Vierimaa
Lausunnossa on todettu, että Auer on ollut tutkimuksen aikana asiallinen ja orientoitunut, eikä hänen todellisuudentajunsa ole pettänyt missään vaiheessa.
Lausunnon mukaan Auer ymmärsi monimutkaisia asiakokonaisuuksia ja teki ”lahjakkaan yleisvaikutelman.” Keskusteluissa ei tullut ilmi mielisairauteen viittaavia oireita. Auer oli kuvannut mielialaansa alavireiseksi, mutta ei masentuneeksi.
– Tutkittavalla on jonkin verran vaativaan persoonallisuuteen viittaavia piirteitä, mutta ei kuitenkaan siinä määrin, että hänelle voitaisiin asettaa psykiatrisen persoonallisuushäiriön diagnoosia.
Vaativalla persoonallisuudella tarkoitetaan sitä, että ihmisellä on korostunut järjestyksen, täydellisyyden ja kontrollin tarve.
– Hänen on jonkin verran vaikea delegoida tehtäviä toisille ihmisille, elleivät nämä suostu toimimaan täsmälleen hänen haluamallaan tavalla, lausunnossa sanotaan.
Kuva: Oikeudenkäyntimateriaali, Kuvankäsittely: IS
Anneli Auer Turun oikeustalolla seksuaalirikosasian käsittelyssä lokakuussa. Kuva: Jussi Vierimaa
Lausunnossa todetaan myös, että Auerilla on vaikeuksia heittää pois loppuun käytettyjä esineitä, vaikka niillä ei olisi edes erityistä tunnearvoa.
– Hän vaikuttaa jonkin verran jäykältä ja itsepäiseltä. Tutkittava on myös jossain määrin perfektionistinen ja omistautunut työlleen, ja hänellä on myös taipumusta kätkeä rahaa ikään kuin pahan päivän varalle, lausunnossa kuvataan.
Auerin tunteneet ihmiset kuvailivat häntä luonteeltaan eristäytyneeksi ja itsepäiseksi. Hän oli kuitenkin vaikuttanut myös hänet tunteneiden ihmisten mielestä psyykkisesti terveeltä. Auerin lapsuutta kuvattiin lausunnossa tavanomaiseksi.
Tutkimuksessa Auer kertoi, että hänen elämänsä surmansa saaneen aviomiehen kanssa oli ollut kymmenen vuoden ajan ”melko onnellista”, vaikka perheellä oli välillä ollut taloudellisia vaikeuksia.
Auer oli tuonut aktiivisesti esille näkemyksensä siitä, että on henkirikokseen syytön.
– Tutkittava kielsi syytteenalaisen teon ja saattoi välillä liikuttua puhuessaan seurauksista, joita teolla oli hänen elämäänsä. Hän kielsi syytteenalaiseen tekoon mahdollisesti liittyvän mustasukkaisuusmotiivin ja parisuhdeongelmat.
Kuva: Oikeudenkäyntimateriaali, Kuvankäsittely: IS
Tutkimuksessa ei tullut viitteitä aivotoimintaan liittyvästä impulsiivisuudesta ja vaikeudesta kontrolloida omaa toimintaa.
Mielentilalausunnon mukaan Auer kylläkin koki tunteet hyvin voimakkaasti ja ratkaisi ongelmia enemmän intuition kuin pitkällisen harkinnan kautta.
Auerin paineensietokyky oli kuitenkin normaali, eli hän kykeni yleensä kontrolloimaan tunteiden vaikutusta.
Tutkimuksessa tuli esiin, että Auerin itsetunto oli heikko, mikä näkyi joskus itsekeskeisenä käytöksenä.
Tutkimuksen lopputulos oli, että Auer on psyykkisesti terve ja syyntakeinen.
Tästä on kyse
Kuva: Aleksi Jalava / IS, Roni Lehti / Lehtikuva, Bo Stranden, Joel Maisalmi
-
Anneli Auer, 60, ja Jens Kukka, 62, tuomittiin 2013 Turun hovioikeudessa pitkiin vankeusrangaistuksiin seksuaali- ja väkivaltarikoksista. Asianomistajina oli Auerin neljä lasta.
-
Auer tuomittiin 7,5 vuoden ja Kukka 10 vuoden vankeuteen muun muassa törkeistä lapsen seksuaalisista hyväksikäytöistä. He kiistivät syyllisyytensä. Tuomiot perustuivat pitkälti Auerin lasten kertomuksiin.
-
Alkuvuonna 2023 ex-pari kertoi hakeneensa tuomioilleen purkua korkeimmasta oikeudesta. Auerin aikuisiksi varttuneet kolme nuorinta lasta kertoivat sepittäneensä tarinat äitinsä ja tämän miesystävän seksuaalisesta hyväksikäytöstä.
-
Lapset olivat eläneet sijaisperheessä Auerin veljen luona vuodesta 2009. Lasten mukaan heidät oli painostettu valheisiin sijaisperheessä.
-
Joulukuussa 2024 KKO purki tuomion, joka oli perustunut pitkälti Auerin lasten kertomuksiin. Asia palautui Varsinais-Suomen käräjäoikeuden käsittelyyn.