Juttu tiivistettynä
- Ylioppilaskokeiden äidinkielen koe keskeytyi teknisen häiriön vuoksi syyskuussa, vaikuttaen 2450 kokelaaseen.
- Ylioppilastutkintolautakunta päätti antaa hyvitystä, mikä johti osalle kokelaista korkeampiin pistemääriin.
- Äidinkielen opettaja Tommi Kinnunen kyseenalaistaa lyhennetyn kokeen tasapuolisuuden ja sen vaikutukset arviointiin.
- Hyvityspisteitä myönnettiin yli 1800 kokelaalle, mutta täyspitkänä koulunsa tehneet eivät saaneet hyvitystä.
Tämä on tekoälyn avulla tuotettu, toimittajan tarkistama tiivistelmä.
Osa syksyn ylioppilaista ja ylioppilaskokeisiin osallistuneista on voinut saada merkittävää hyötyä siitä, että ylioppilaskokeiden äidinkielen koe keskeytyi muutamaksi tunniksi syyskuussa.
Ylioppilastutkintolautakunnan tapa hyvittää virhe voi johtaa siihen, että osa kokelaista sai enemmän pisteitä kuin mihin he olisivat oman osaamisensa perusteella yltäneet.
Äidinkielen koe keskeytyi teknisen häiriön vuoksi 15. syyskuuta. Ylioppilastutkintolautakunta YTL päätti antaa virheensä vuoksi mahdollisuuden suorittaa koe lyhennettynä lukioissa, missä virhetilanne oli jatkunut yli kaksi tuntia.
Käytännössä se tarkoittaa vain yhteen kysymykseen vastaamista kahden sijaan. Lopullisessa arvioinnissa yhden kokeen pisteet tuplattiin ja annettiin vielä häiriöstä koituneet lisäpisteet päälle.
Turun Luostarivuoren Lyseon lukion äidinkielen opettaja, kirjailija Tommi Kinnunen pitää ratkaisua todella huonona.
Kokeessa nuoren piti alun perin analysoida sekä tietoteksti että kaunokirjallinen teksti.
Lyhennetyssä kokeessa sai valita vain toisen.
Kinnusen epäilys on se, että pelkästään tietotekstin analyysiin vastanneille koituu etulyöntiasema tavanomaiseen kokeeseen vastanneihin nähden. Pisteitä on hänen kokemuksensa mukaan saanut enemmän yleensä tietotekstistä.
Näin pisteiden tuplaus voi hyödyttää opiskelijaa:
Abiturientti A:n pitkän kokeen pisteet:
Lukutaidon kokeen tietotekstitehtävä: 22 /30
Lukutaidon kokeen kaunokirjallinen tehtävä: 19 /30
Kirjoitustaito: 30/60
→ Yhteensä 71/120 (Kokelas yltää arvosanaan M)
Abi B tekee lyhennetyn kokeen:
Lukutaidon kokeen tietotekstitehtävä: 22 /30
Pisteet tuplataan ja kokelas saa 2 häiriöpistettä: 24/30
Kirjoitustaito: 30/60
→ Yhteensä 76 /120 (Kokelas yltää arvosanaan E)
Avaa kuvien katselu
YTL:n pääsihteeri Tiina Tähkän mukaan ylioppilaskokelaalla on ollut tavanomaiset mahdollisuudet osoittaa osaamistaan, jos häiriötilanne on kestänyt esimerkiksi palvelimen päivittämisen takia alle tunnin. Silloin ei hyvityspisteitä anneta. Kuva: El Bouari Mohamed Sharif / Yle
YTL:n pääsihteeri Tiina Tähkän mukaan lautakunta tarkastelee tuloksia tilastollisesti sekä arvostelun aikana että arvostelun jälkeen.
Julkaisukelpoista aineistoa ei hänen mukaansa ole, mutta lautakunnan omissa havainnoissa näyttää kokelaiden suosiossa olleen tehtävä 2, siis tietotekstitehtävä. Siitä näyttää myös irronneen enemmän pisteitä.
– Alustavasti vaikuttaa siltä, että asia- ja mediatekstien tehtävien keskiarvot ovat suomenkielisessä kokeessa hieman korkeampia kuin kaunokirjallisten tehtävien keskiarvot ja päinvastoin ruotsinkielisessä kokeessa.
Tämä viittaisi siihen, että pisteiden tuplaus on tosiaan hyödyttänyt niitä abiturientteja, joiden koe keskeytyi.
Katso kaaviosta, mitä hyvityspisteet tarkoittavat ylioppilaskirjoituksiin osallistuneen kannalta.
Luostarivuoressa ainoastaan yksi kokelas oli valinnut lyhennettyyn kokeeseen kaunokirjallisuuskysymyksen.
– Opiskelijat eivät lue enää kaunokirjallisuutta juuri ollenkaan, minkä vuoksi kirjallisuuden analyysi on hankalaa. On hyvin hankalaa analysoida runoa, jos ei ikinä ole lukenut runoa muualla kuin äikän tunnilla.
– Minulla ei toki mitään tutkimusnäyttöä ole, mutta kyllä minä kovasti epäilen, ettei se ole tasapuolista niitä kokelaita kohtaan, jotka ovat suorittaneet kokeen kokonaisuudessaan.
Kokeen pisteillä on suurta painoarvoa äidinkielen lopullisissa arvosanoissa, koska niiden merkitys jatko-opintoihin pyrkimisessä on suuri.
– Jos pisteet sattuvat oikealle rajalle, ne voivat heilauttaa sen sinne positiivisen puolelle, Kinnunen sanoo.
Yle on pyytänyt YTL:lta eri lukutaidon koetyypin vastauksiin annettuja pisteitä aiemmista kokeista, mutta ei ole niitä saanut tietopyynnöstä huolimatta. Myös Kinnusta kiinnostaisi YTL:n selvitys asiasta.
– Eihän se päätös voi olla ihan hatusta heitetty, että kerrotaanpa nämä kahdella. Mitä sitä turhaan kirjoituttaa montaa tekstiä, jos voidaan vain teettää yksi ja kertoa se kahdella.
Virhetilanne osui lähes 2 500 kokelaaseen – yli 1 800 saa hyvitystä
Peräti 2 450 ylioppilaskokelasta joutui syksyn äidinkielen lukutaidon ylioppilaskokeissa ilmenneen virhetilanteen vuoksi eriarvoiseen asemaan kuin valtaosa kokeen suorittaneista eli loput 6 940 ilmoittautunutta.
Tästä joukosta 1 840 kokelasta on saanut 1–2 hyvityspistettä kokeeseensa. Hyvityspisteitä on jaettu kokelaille, joilla häiriötilanne on kestänyt pidempään ja tilanteessa on ollut mahdollisesti muitakin häiriötekijöitä.
Osassa lukioita kokelaat odottivat vain keskeytyksen päättymistä. Toisissa lukioissa kokelaat saivat suunnitella vastaustaan koko keskeytysajan.
YTL ei ole kertonut, miten tämä ero on otettu arvioinnissa huomioon.
Avaa kuvien katselu
Ylioppilaskokeiden aikainen keskittyminen herpaantui syksyllä lähes 2500 kokelaalla YTL:n virheen vuoksi. Kuva: Miikka Varila / Yle
Kinnunen kuvailee äidinkielen kokeen olevan kypsyyskoe, missä mitataan kykyä ajatella. Silti tasapuolisuus olisi tärkeää.
– Se on joka tapauksessa koetilanne, joka määrittelee hyvinkin pitkälle opiskelijan tulevaisuutta.
Ylioppilaskirjoituksiin osallistuneista 610 kokelasta koki koetilanteessa alle tunnin keskeytyksen tai muita pienempiä häiriötä kuuden tunnin kokeen aikana. Nämä kokelaat tekivät kokeen täyspitkänä, eikä heille myönnetä yhtään hyvityspistettä.
– Pienikin häiriö saattaa vaikuttaa todella paljon, on sinänsä hullua, ettei pienistä keskeytyksistä saa mitään hyvitystä. Se kuulostaa tosi tosi julmalta.
Rehtori kannustaa uusimaan jos kokee saaneensa väärän tuloksen
Tampereen Sammon keskuslukion syksyn äidinkielen lukutaidon koe päätettiin tehdä myös lyhennettynä tauon venymisen vuoksi. Rehtori Tuija Ylöniemi on tyytyväinen ratkaisuun, vaikkei sillä täysin tasapuoliseen ratkaisuun päästykään.
– Meidän koulussa se oli ainoa oikea ratkaisu. Koeaika olisi venynyt kello 20 asti ja silloin kerrannaisvaikutukset olisivat olleet vielä isommat.
Katso tästä miten Sammon keskuslukion rehtori Tuija Ylöniemi arvioi syksyn ylioppilaiden tilannetta katkenneen kokeen takia:
Uuden koepäivän järjestäminen olisi toisaalta vienyt Suomen lähes 7 000 kokelaan valmiit vastaukset kankkulan kaivoon. Korjausliike oli Ylöniemen mukaan mahdollisimman oikeudenmukainen ja tasa-arvoinen, mutta ei täydellinen.
Lohtua virhetilanteessa ylioppilaskokelaille on Ylöniemen arvion mukaan luonut se, että äidinkielen kokonaisarvosana koostuu kahdesta kokeesta.
– Se auttaa, että tämä koe ei ollut lopputuloksen ainoa arvioitava. Jos on pyrkimässä vasta keväällä jatko-opintoihin, on mahdollista tulla uusimaan koe vielä keväällä, jos tuntuu ettei pystynyt näyttämään oikeaa osaamistaan.
Onko sinulla meille juttuvinkki? Voit lähestyä toimitusta luottamuksella. Halutessasi voit olla yhteydessä myös sähköpostitse osoitteeseen tuomo.bjorksten@yle.fi. Luemme kaikki yhteydenotot, mutta emme pysty takaamaan jokaiselle henkilökohtaista vastausta.