Vieraspedot halutaan pois tärkeiltä lintualueilta, jotta vesilintujen määrä kasvaisi. Parikkalassa työ näyttää tuottavan tulosta, sillä punasotkat ovat saaneet poikasia.
Siikalahti on osa Simpelejärveä, jota on kunnostettu viime vuosina paljon. Video: Jyri Mononen / Riistakeskus, editointi: Mikko Savolainen / Yle
Jyri Mononen ohjaa droonin ilmaan. Lennokki surisee tutkimaan järviruovikkoista rantaa Parikkalan Siikalahdella lähellä Suomen itärajaa.
Siikalahti on valtakunnallisesti merkittävä lintukosteikko, mutta lintuhavainnot jäävät marraskuisena päivänä vähiin. Lähistöllä lentelee harakka, ja jossain kaukana huutelee laulujoutsen.
Jyri Mononen ei olekaan tullut katsomaan lintuja. Hän etsii supikoiria droonin avulla.
Jos droonin kamerakuvassa näkyisi supikoira, koira lähtisi pysäyttämään sen. Sitten supikoira lopetettaisiin ampumalla.
Avaa kuvien katselu
Droonipyyntiä ei tehdä Siikalahdella jatkuvasti, mutta riistakeskuksen Jyri Mononen on nyt ottanut droonin mukaan. Kuva: Mikko Savolainen / Yle
Tällä kertaa kameraan osuu vain muovipussi ja mahdollisesti saukko, joka livahtaa nopeasti piiloon kasvillisuuden sekaan. Mononen on tyytyväinen, ettei supikoiria näy.
– Supikoiria löytyy aika usein, mutta täällä on tehty hyvää työtä, Mononen sanoo.
Hän työskentelee suunnittelijana Helmi-vieraspetohankkeessa, jota vetävät Suomen riistakeskus ja Metsähallitus.
Avaa kuvien katselu
Parikkala sijaitsee Etelä-Karjalassa aivan Venäjän rajan tuntumassa. Kuva: Riitta Väisänen / Yle, Mapcreator, Open Street MapVieraspedot halutaan pois
Vieraspetohankkeessa metsästäjät poistavat – käytännössä siis loukuttavat tai ampuvat – supikoiria ja minkkejä 72 tärkeältä lintuvedeltä.
Supikoira ja minkki ovat haitallisia vieraslajeja. Tarkoituksena on saada niiden määrä vähenemään ja vesilintujen määrä kasvamaan.
Lintuvesiltä pyydetty yli 11 000 supikoiraa
- Helmi-vieraspetohanke on osa ympäristöministeriön ja maa- ja metsätalousministeriön Helmi-ohjelmaa.
- Hanke alkoi vuonna 2021 ja jatkuu vuoteen 2028 asti. Sitä koordinoivat Suomen riistakeskus ja Metsähallitus.
- Supikoiria ja minkkejä pyydetään yhteensä 72 merkittävässä lintukohteessa.
- Tarkoituksena on saada vieraspetojen kannat laskuun ja vesilintujen poikasmäärät kasvamaan.
- Lintuvesiltä on pyydetty noin 11 000 supikoiraa ja yli 2 700 minkkiä vuosina 2022–2024.
Parikkalan Siikalahdella vieraspetopyynnissä on säännöllisesti mukana viisi metsästäjää.
He ovat pyytäneet keväästä 2022 alkaen noin 350 supikoiraa ja vajaat 60 minkkiä.
Avaa kuvien katselu
Tältä Siikalahti näyttää yläilmoista kuvattuna droonikamera- ja lämpökamerakuvissa. Kuva: Jyri Mononen / Suomen riistakeskus, kuvanmuokkaus: Mikko Savolainen / YleMinkkiloukkuun muikkuja
Parikkalalainen Veikko Jantunen suuntaa vieraspetopyyntiin noin kolme kertaa viikossa.
Nyt minkkiloukkuun menee syötiksi muikunpäitä. Riistakeskuksen Jyri Mononen lisää höysteeksi tymäkkää naarasminkin hajua. Kun minkki menee loukkuun, se kuolee sinne heti.
Videolla Veikko Jantunen listaa keinot, joita Siikalahdella käytetään supikoirien pyyntiin.
Video: Mikko Savolainen / Yle
Supikoiraloukut ovat minkkiloukkuja suurempia, eivätkä ne tapa eläintä heti. Kun loukkuun menee eläin, metsästäjä saa siitä tiedon puhelimeensa.
– Sitten supi päästään lopettamaan pistoolin laukauksella, Jantunen kertoo.
Avaa kuvien katselu
Helmi-vieraspetohankkeessa on mukana noin 350 metsästäjää 72 lintuvedellä. Kuvassa Veikko Jantunen ja Jyri Mononen. Kuva: Mikko Savolainen / Yle
Loukkujen lisäksi supikoirien pyynnissä käytetään apuna koiria. Esimerkiksi pintapyynnissä koira pysäyttää supikoiran, kun siitä on saatu havainto riistakameralla.
Videolla Jyri Mononen kertoo, miksi metsästäjät haluavat osallistua vieraspetopyyntiin. Hän on metsästäjä myös itse.
Video: Mikko Savolainen / YlePunasotkat pesivät pitkästä aikaa
Helmi-vieraspetopyynnin vaikutuksia linnustoon selvittää Suomen ympäristökeskus, mutta tutkimus ei ole vielä valmis.
Erikoistutkija Kim Jaatisen mukaan yleisellä tasolla on tiedetään, että vieraspetojen poistaminen hyödyttää lintuja.
Siikalahdella tästä on nähty alustavia merkkejä. Lintulaskentaa tehnyt biologi Hanna Aalto kertoo, että Siikalahdella pesi viime kesänä punasotkia ensimmäistä kertaa viiteen vuoteen.
– Kahdella tai kolmella punasotkanaaraalla oli poikueet mukana, Aalto kertoo.
Avaa kuvien katselu
Tältä näyttävät punasotkat. Ne pesivät rantaniityillä, jotka ovat helppoa maastoa myös vieraspedoille. Arkistokuva. Kuva: Yle/Risto SalovaaraVesilinnuilla myös muita uhkia
Vieraspedot eivät ole vesilinnuille ainut uhka. Erikoistutkija Kim Jaatinen kertoo, että nykytiedon valossa lintuja uhkaa etenkin vieraspetojen ja rehevöitymisen yhdistelmä.
Hänen mukaansa vieraspetoihin on helpompi vaikuttaa paikallisesti, kun taas vedenlaadun heikkenemiseen eli maa- ja metsätalouden päästöihin pitäisi pystyä puuttumaan laajemmin koko valuma-alueella.
– Tämän paletin yläpuolella jyllää vielä ilmastonmuutos, joka vaikuttaa myös lintujen levinneisyysalueisiin, Jaatinen sanoo.