Venäjä painostaa nyt länsimaissa asuvia kansalaisiaan, sanoo Mikko Porvali. Venäläistaustaisten kohtaama syrjintä ei helpota tilannetta.
Venäjän tiedustelu länsimaissa vaikeutui merkittävästi maan hyökättyä Ukrainaan vuonna 2022. Kuvassa Venäjän presidentti Vladimir Putin. ZumaWire / MVPHOTOS
Venäjän henkilötiedustelu muutti strategiaansa ja keskittää nyt huomionsa etenkin länsimaissa asuviin venäläisiin, kirjoittaa tiedusteluhistorian tutkija Mikko Porvali.
Porvali kirjoittaa Centrum Balticum -säätiön blogissa, että Venäjän tiedustelu länsimaissa on hankaloitunut merkittävästi viime vuosina. Henkilötiedustelulla ja verkostojen rakentamisella on valtava merkitys Venäjälle.
Tiedusteluhistorian tutkija, kirjailija, juristi ja poliisi Mikko Porvali vuonna 2024. mikko porvali
– Venäjän viranomaisille henkilötiedustelu ei ole yksi tiedustelumenetelmä muiden joukossa. Se on kulttuuri: tapa, jolla organisaatiot ovat aina toimineet. Tiedonkeräys on totuttu organisoimaan diplomaattipeitteillä väärin henkilöllisyyksin länteen sijoitettujen tiedustelu-upseerien kautta.
– Tuo maailma muuttui, kun länsi yllättäen kokosi rivinsä Venäjän aggression edessä.
Alkusysäyksen antoi Britannialle vakoilleen kaksoisagentti Sergei Skripalin myrkytys vuonna 2018. Sitten Venäjä aloitti hyökkäyssodan Ukrainaan vuonna 2022, jonka myötä länsimaat karkottivat Porvalin mukaan ennennäkemättömän määrän venäläisdiplomaatteja.
Britannian hyväksi vakoillut venäläinen Sergei Skripal myrkytettiin novitšok-hermomyrkyllä Salisburyssa vuonna 2018. Kuva Skripalin oikeudenkäynnistä Venäjällä vuonna 2006. ZumaWire / MVPHOTOS
Venäjä menetti pääsyn moniin eliittipiireihin, rakentamansa verkostot ja entiset liittolaisensa.
– Raakalaismainen sodankäynti vahingoitti Venäjän maabrändiä, eivätkä värväykset aiemmin myötämielisistäkään politiikan, talouden, tieteiden tai tiedonvälityksen piireistä sujune aiempaan malliin.
Uusi strategia
Venäjä pyrkii nyt korvaamaan verkostojensa menetyksen painostamalla länsimaissa asuvia kansalaisiaan.
Venäjän lain mukaan ulkomailla asuvat venäläiset ovat edelleen velvollisia tottelemaan valtion viranomaisten määräyksiä, vaikka määräykset rikkoisivat asuinmaan lakeja. Käskyn uhmaamisesta määrätään rangaistus.
– Haavoittuvuus syvenee, mikäli henkilöllä on läheisiä, omaisuutta tai muita intressejä Venäjällä, Porvali sanoo.
– Siinä, missä läntisten kansalaisten värvääminen edellyttää usein haavoittuvuuksien löytämistä tai niiden aktiivista luomista, Venäjän kansalaisten haavoittuvuudet ovat tarjolla luonnostaan ja löytyvät useimmiten oman valtion rekistereistä. Niitä voivat olla esimerkiksi Venäjällä asuva vanhempi tai lapsi.
Syrjintä on turvallisuusuhka
Länsimaiden turvallisuusviranomaiset ovat vaikeassa tilanteessa. Suomessa asuu kymmeniätuhansia Venäjän painostukselle erityisen haavoittuvaisia ihmisiä.
Suomenvenäläisiin kohdistuva syrjintä ei helpota tilannetta. Porvalin mukaan ”ulkovenäläisten sydämet ja mielet ovat eräs tärkeimmistä voimavaroista kamppailuissa, joita Euroopalla on edessään”.
– Kielenkäyttöä kuunnellessa tai netin keskustelupalstoja selatessa voi päätyä siihenkin johtopäätökseen kuin osa suomalaisista olisi ottanut elämäntehtäväkseen motivoida venäläistaustaisia yksilöitä vastapuolen leipiin.
– Jokainen epäasiallinen kohtelu, syrjivä päätös tai ryssittely slaavilaisen nimen tai aksentin vuoksi on pallo omaan maaliin. Ihmisten yhdenvertainen kohtaaminen ja asiallinen käytös vähemmistöryhmästä riippumatta on kansallisen turvallisuutemme kannalta keskeistä, Porvali sanoo.
Porvalin kirjoituksesta kertoi aiemmin Verkkouutiset.