Teoksesta tullut negatiivinen palauteryöppy ei yllättänyt kuvanveistäjä Matti Peltokangasta. Kyseessä ei ole ensimmäinen kerta, kun näin käy.
Avaa kuvien katselu
Tasavallan presidentti Sauli Niinistön rintakuva paljastettiin Presidentinlinnassa perjantaina. Kuva: Matti Porre / Tasavallan presidentin kanslia
Presidentti Sauli Niinistön perjantaina paljastettu rintakuvalle on tullut suomalaisilta täystyrmäys.
Lehtihaastatteluissa ja sosiaalisessa mediassa moni toteaa, ettei Niinistöä tunnista teoksesta. Kommentit ovat olleet tylyjä – rintakuvaa on kuvailtu esimerkiksi ”ihan kamalaksi” ja ”huonoksi tekeleeksi”.
Teoksen tekijä, kuvanveistäjä Matti Peltokangas ei yllättynyt kritiikistä. Hän kertoo Ylelle odottaneensa tällaista palautetta.
– Se on aina samanlaista: arvostellaan valokuvien perusteella, vaikka teosta ei ole nähty paikan päällä.
Peltokangas painottaa, ettei pronssiveistosta tulisi arvioida pelkkien kuvien pohjalta, koska ne eivät välitä sen todellista olemusta.
– Suuri yleisö haluaisi teoksen olevan kiiltokuvamainen, mutta silloin teoksen syvempi merkitys jää helposti huomaamatta, hän harmittelee.
Niinistön rintakuva on sijoitettu Presidentinlinnan Atriumiin muiden presidenttien rintakuvien joukkoon.
– Olen aina sanonut, että hyvä muotokuva saa sisältää virheitä, jos siinä on jotain olennaista oikein, Peltokangas pohtii.
Voit liuttaa kuvaa ja pohtia, tunnistaako Sauli Niinistön rintakuvasta:
Presidentti Sauli Niinistö kuvattiin lokakuussa hänen kirjansa julkistustilaisuudessa Helsingissä. Kuvat: Matti Porre / Tasavallan presidentin kanslia (vasen), Henrietta Hassinen / Yle (oikea)Rintakuvassa huolien painama presidentti
Presidentti Niinistö kävi kahdesti mallina Peltokankaan ateljeessa Helsingissä. Taiteilijan mukaan tapaamiset olivat leppoisia ja keskustelut antoisia.
– Juttelimme paljon maailman tilanteesta, epävakaasta ajasta sekä elämästä ja lapsista.
Peltokangas halusi tuoda rintakuvassa esiin presidentin vastuunkantajan roolin ja siitä kumpuavat tunteet, kuten huolen.
– Huoli väkisinkin siirtyi teokseen, ja tein siitä tietoisesti vakavan. Tarkoitus oli, että siinä näkyvät presidentin tuntemukset maailman tilanteesta.
Kritiikistä huolimatta Peltokangas on sitä mieltä, että rintakuvassa on tuttuja presidentin kasvonpiirteitä varsinkin silmien, nenän ja suun kohdalla.
– Kysyin Niinistöltä, häiritseekö häntä, kun teoksesta välittyy huoli. Hän sanoi, että hänen ilmeestään melkein aina paistaa huoli, kun hän on työtehtävissä.
Kuvanveistäjälle jäi mielikuva, että Sauli Niinistö on lopputulokseen tyytyväinen.
– Niinistö ymmärsi, mitä olin teoksessa hakenut.
Avaa kuvien katselu
Kuvanveistäjä Matti Peltokangas käyttää teoksissaan etenkin pronssia ja kiveä. Kesällä 2003 hänellä oli näyttely Taidekeskus Salmelassa Mäntyharjulla. Kuva: Antti Aimo-Koivisto / LehtikuvaPeltokangasta arvosteltu ennenkin
Matti Peltokangas on arvostettu ja palkittu kuvanveistäjä, jonka veistoksia on esillä eri puolilla Suomea. Hän on työskennellyt niin kiven, pronssin kuin puun parissa, mutta suosikkimateriaalikseen hän mainitsee kiven.
Peltokangas tunnetaan erityisesti presidenttien patsaista.
Abstrakti muistomerkki presidentti Lauri Kristian Relanderista paljastettiin Helsingin Töölössä vuonna 1996. Taiteilija muistaa hyvin, kuinka silloinkin teoksesta tuli paljon negatiivista palautetta, koska se ei muistuta Relanderia.
– Posti toi paljon haukkumakirjeitä.
Urho Kekkosesta hän teki näköispatsaan, joka paljastettiin Raahessa vuonna 2008.
Peltokangas on saanut urallaan useita tunnustuksia, kuten Pro Finlandia -mitalin (2013) ja Suomen Taideyhdistyksen tunnustuspalkinnon (2024). Niinistön rintakuvan tilausta hän pitää merkittävänä kunnianosoituksena.
– Se osoittaa, että minut otetaan vakavasti taiteilijana.