Koko Suomen kattava satojen seurantalojen verkosto uhkaa rapistua, koska niiden tukea valtiolta leikattiin rajusti.

Espoossa sijaitseva Nuuksio-seuran Honkamaja on vuonna 1936 talkoovoimin rakennettu perinteinen seurantalo, jossa on seuran mukaan toimintaa lähes joka ilta. Taloa on remontoitu viime vuosina runsaasti korjausavustusten avulla. Timo Rauhanen

  • Suomen noin 2500 erilaista seurantaloa ovat yhdeksän niistä huolehtivan keskusjärjestön mukaan vaarassa, koska talojen korjausavustuksista leikattiin lähes 60 prosenttia.
  • Järjestöt korostavat taloilla olevan merkittävä rooli paikalliselle kriisinkestävyydelle, koska ne ovat usein ainoita tiloja, joissa voi järjestää apua ja turvaa.
  • Taloista vanhimmat on rakennettu 1880-luvulla, ja monet niistä ovat kulttuurihistoriallisesti arvokkaita. Korjauksista vastaavat useimmiten paikalliset yhdistykset talkootyönä.

Suomen kriisivalmiuteen oleellisesti liittyvät noin 2500 seurantaloa ovat tulevaisuudessa vaarassa, koska niiden korjaamiseen tarkoitetusta tuesta on otettu pois kaksi kolmasosaa, sanovat talojen kohtalosta huolissaan olevat yhdeksän suomalaista keskusjärjestöä. Ne vaativat palauttamaan valtion tuen sen aiemmalle tasolle.

Järjestöt muistuttavat, että seurantaloilla on merkittävä rooli paikallisten yhteisöjen varautumisessa erilaisiin kriisi- ja häiriötilanteisiin. Kaikille avoimia lähikokoontumistiloja tarvitaan esimerkiksi vaikeiden luonnonolosuhteiden, onnettomuuksien tai laajempien kriisien varalta.

– Verkosto kattaa koko Suomen. Talot ovat monesti alueensa ainoita yhteisiä tiloja, joissa voidaan järjestää hätätilanteissa esimerkiksi puhtaan veden jakelua tai erilaisia tukitoimia, seurantaloasiain neuvottelukunnan puheenjohtaja Mikko Härö sanoo tiedotteessa.

Järjestöjen mukaan jos seurantaloja joudutaan sulkemaan tai niiden ylläpito lakkaa, se uhkaa konkreettisesti kansalaisten turvallisuutta ja vaikeuttaa myös viranomaisten työtä kriisitilanteissa.

Seurantalo on yhteisnimitys erilaisten aatteellisten yhdistysten kokoontumistiloikseen rakentamista taloista. Seurantalot ovat yleishyödyllisiä, kaikille avoimia kokoontumis-, harrastus- ja juhlatiloja. Vanhimmat taloista on rakennettu 1880-luvulla, ja monet niistä ovat kulttuurihistoriallisesti arvokkaita. Niiden korjaustyöstä vastaavat useimmiten paikalliset yhdistykset talkootyönä.

Seurantalojen korjausavustuksiin jaettiin valtion budjetista vielä vuonna 2023 lähes 1,7 miljoonaa euroa. Viime vuodelle summasta leikattiin melkein 60 prosenttia, ja jaettavaksi jäi enää 700 000 euroa. Vuodelle 2024 hakemuksia avustuksen saamiseksi jätettiin yli 280 ja niiden kokonaissumma oli yli 8,6 miljoonaa euroa. Tänä vuonna avustuksia pystyttiin jakamaan reilut 500 000 euroa.

Avustusten korottamisen puolesta vetoavat nyt yhdeksän seurantaloja ylläpitävää keskusjärjestöä: Suomen Nuorisoseurat, Finlands Svenska Ungdomsförbund, Suomen Kotiseutuliitto, Finlands svenska hembygdsförbund, Suomen Kylät, Suomen Työväentalojen Liitto, Raittiuden Ystävät, Finlands svenska Marthaförbund ja ProAgria Keskusten Liitto.

Petteri Orpon (kok) hallituksen ensi vuoden budjetissa ehdotetaan seurantalojen avustusten leikkaamisen pysyvän samassa tasossa kuin viime ja toissa vuonna. Valtion budjetin käsittely on parhaillaan menossa eduskunnassa.

Turvapaikkoja avunjakoon

Helsingin Vanhankaupunginlahdella Lammassaaressa sijaitseva Pohjolan pirtti ja siitä huolehtiva Koitto ry saivat tänä vuonna suurimman seurantalojen korjausavustuksen 32 000 euroa. Suomen Kotiseutuliitto

Järjestöjen mukaan vapaaehtoisten paikallisyhteisöjen ylläpitämien seurantalojen merkitys kriisinhallinnassa korostuu, kun julkisesti ylläpidettyjä tiloja, kuten kouluja ja terveysasemia, suljetaan ja keskitetään. Ne huomauttavat, että tällä hetkellä myös seurakunnat joutuvat vähentämään tilojaan erityisesti harvaan asutulla seudulla.

– Toimiva ja aktiivinen seurantaloverkosto on kriisitilanteissa kustannustehokas ja matalalla kynnyksellä järjestyvä resurssi. Se on sitä sekä tilojen että tekijöiden osalta, suunnittelija Hannu Ala-Sankola Suomen Nuorisoseuroista sanoo tiedotteessa.

Hän korostaa, että seurantaloa ylläpitävä yhteisö tuntee alueensa väestön, osaa kohdentaa tukea oikein ja varmistaa, ettei kukaan jää avun ulkopuolelle. Ilman tätä osaamista viranomaisten voi olla mahdotonta tai vähintäänkin hyvin vaikeaa toimia kriisitilanteissa.

Ala-Sankolan mukaan seurantalot ovat turvapaikkoja, joihin voidaan järjestää sekä materiaalista että henkistä apua. Talot palvelevat myös ihmisten omaehtoista verkostoitumista sekä toimeen tarttumista ja vähentävät siten kriisiaikoina yhteiskunnan apuresurssien tarvetta.

– Seurantalot ovat kriittisessä roolissa siinä, että apua saadaan Suomessa järjestettyä jokaiselle. Tätä rakennetta tulee nykytilanteessa vahvistaa, hän sanoo.

Kymmeniätuhansia ihmisiä

Laitilassa toimiva Kulttuuriseura Walo huolehtii Suomen vanhimmasta vuonna 1886 rakennetusta seurojentalosta. Seura kunnosti taloa vuosia korjausavustuksen avulla, sen jälkeen kun rakennukseen kohdistui tuhopoltto vuonna 2008. Miikka Lappalainen

Korjausavustusten leikkaus vaarantaa niistä huolehtivien järjestöjen mukaan myös kansallisesti merkittävän rakennusperinnön säilymisen. Tämä johtuu siitä, että monet seurantalot ovat kulttuurihistoriallisesti arvokkaita suojelukohteita, joita ei saada takaisin, jos ne kerran menetetään.

Seurantaloilla harrastaa järjestöjen mukaan viikoittain kymmeniätuhansia lapsia, nuoria, aikuisia ja senioreita joka puolella Suomea. Noin puolet seurantaloista sijaitsee seuduilla, jossa ei ole muuta vapaaseen kansalaistoimintaan soveltuvaa tilaa.

Seurantalojen suurin ryhmä ovat nuorisoseurantalot. Lisäksi joukossa on muun muassa työväen- ja kylätaloja, vapaapalokuntien ja urheiluseurojen taloja sekä maamies-, raittius-, kotiseutu- ja marttataloja.

Seurantalot edustavat eri aikakausien rakennusperintöä, ja ne ovat kulttuurihistoriallisesti merkittäviä. Vanhimmat säilyneet talot on rakennettu jo 1800-luvulla. Seurantaloja ylläpidetään pääsääntöisesti talkoovoimin.

Palkittu avustus

– Seurantalojen korjausavustus on harkinnanvarainen valtionavustus, jota on myönnetty vuodesta 1978 alkaen. Avustukset jakaa Suomen Kotiseutuliitto opetus- ja kulttuuriministeriön toimeksiannosta. Korjausavustuksen käyttöä ja kehittämistä koordinoi erillinen Seurantaloasiain neuvottelukunta.

– Korjausavustuksilla tuetaan asiantuntija-arvion perusteella seurantalojen välttämättömiä korjaustöitä sekä turvataan tämän päivän tarpeita, esimerkiksi esteettömyyden parantamista. Avustusten tavoitteena on säästävä korjaaminen pitkällä aikavälillä.

– Vuonna 2024 seurantalojen korjausavustusjärjestelmälle myönnettiin Euroopan kulttuuriperintöpalkinto. Myöntämisen perusteluna oli erityisesti se, että kansalaiset itse ylläpitävät paikallisyhteisöjen ainutlaatuista kulttuuriperintöä. Palkinnon myöntämisessä painotettiin myös kansalaisyhteiskunnan ja julkisen sektorin menestyksekkään yhteistyön merkitystä.

– Keväällä 2025 valmistuneen vaikuttavuustutkimuksen mukaan korjausavustukset tukevat merkittävän rakennusperinnön säilyttämistä, mutta niillä on myös laajempia yhteiskunnallisia vaikutuksia. Avustukset muun muassa vahvistavat paikallisyhteisöjä, edistävät kulttuuritoimintaa ja luovat työtä erityisesti pienille rakennusalan toimijoille.

Lähde: Suomen Kotiseutuliitto