Osa yrityksistä maksaa työntekijöille vuodesta toiseen liian pientä palkkaa, koska siitä ei seuraa sanktioita. Palkkavarkaus on kriminalisoitu Euroopassa ainoastaan Norjassa.
Avaa kuvien katselu
Lappiin odotetaan jälleen ennätysmäärää turisteja. Ammattiliittojen mukaan turismin kasvu houkuttelee mukanaan myös matkailuyrityksiä, joilla ei ole aikomustakaan noudattaa työlainsäädäntöä. Kuvituskuva. Kuva: Vesa-Pekka Hiltunen / Yle
Juttu tiivistettynä
- Pieni osa toimivista matkailuyrityksistä on rikkonut työlainsäädäntöä vuodesta toiseen.
- Norjassa alipalkkaus kriminalisoitiin, mutta Suomessa se ei ole rangaistavaa ilman vakavampia rikkomuksia.
- Aluehallintovirasto valvoo ulkomaalaisten työntekijöiden kohtelua, mutta sanktioita on vaikea antaa.
- Alipalkkauksen torjumiseksi tarvitaan parempaa valvontaa ja mahdollisia lupajärjestelmiä ohjelmapalvelutoimintaan.
Tämä on tekoälyn avulla tuotettu, toimittajan tarkistama tiivistelmä.
Osa Lapissa toimivista matkailuyrityksistä toimii vuodesta toiseen vastoin lakia, mutta sanktioita ei siitä synny.
Jotkut yritykset ovat esimerkiksi maksaneet jo vuosia kausityöntekijöille huomattavasti pienempää palkkaa kuin alan työehtosopimuksissa on sovittu.
Norjassa alipalkkaus kriminalisoitiin vuoden 2022 alussa ensimmäisenä Euroopassa. Suomessa näin ei ole, joten siitä ei voida myöskään rangaista, ellei työntekijän kohtelu täytä esimerkiksi ihmiskaupan tunnusmerkkejä.
Yle kertoi viime viikolla Lapin kausityöntekijöihin liittyvistä tapauksista, joissa ulkomailta tulleita työntekijöitä on kohdeltu lainvastaisesti.
Myös Suomessa eri ammattiliitot, kuten Palvelualojen ammattiliitto PAM, ovat puhuneet palkkavarkauden kriminalisoinnin puolesta.
– Palkkavarkaudet ovat meilläkin pysyvä ilmiö ja se pitäisi ottaa vakavasti, PAM:in Pohjois-Suomen aluepäällikkö Henna-Kaisa Turpeinen sanoo.
PAM:in aluepäällikön Henna-Kaisa Turpeisen mukaan on turhauttavaa huomata, että ongelmia ilmenee samoissa yrityksissä vuodesta toiseen. ”Tähän on aika hankala puuttua, koska työehtosopimusten vastainen toiminta ei ole lainsäädännössä millään tavalla sanktioitua.”Avi voi antaa vain kehotuksia
Suomessa aluehallintovirastot valvovat, että työnantajat noudattavat ulkomaalaisten työntekijöiden kohdalla lakia ja yleissitovia työehtosopimuksia.
Yle pyysi Pohjois-Suomen aluehallintovirastolta raportit kaikista tarkastuksista, joita on tehty Lapissa toimiviin matkailun ohjelmapalveluyrityksiin vuoden 2023 alusta tämän vuoden marraskuun alkuun saakka.
Yhteensä tarkastuksia oli tehty vajaan kahden vuoden aikana 53. Osa kohdentui samoihin yrityksiin. Selkeitä työsopimuslain, työsuojelulain, ulkomaalaislain tai työterveyshuoltolain rikkomuksia todettiin 19 raportissa.
Vaikka aluehallintovirasto löytäisi tarkastuksissaan lainvastaisuuksia, se voi käytännössä antaa vain toimenpideohjeita tai kehotuksia.
Aluehallintoviraston tarkastukset
Pohjois-Suomen aluehallintovirastossa oli tehty 1.1.2023 – 7.11.2025 välillä yhteensä 53 työsuojelutarkastusta Lapissa toimiviin ohjelmapalveluyrityksiin. Osa tarkastuksista oli suunnattu useampana vuonna samoihin yrityksiin.
Yleisiä tarkastuksissa todettuja rikkomuksia oli muun muassa se, ettei ulkomaalaisille kausityöntekijöille oltu maksettu ylityökorvauksia tai sunnuntailisiä, eikä heillä välttämättä ollut tiedossaan työvuoroja tai heille ei annettu lainmukaisia lepoaikoja työvuorojen välillä.
Työsuojeluviranomaisella on velvollisuus tehdä poliisille ilmoitus, jos on todennäköisiä perusteita epäillä, että on tehty työsuojeluviranomaisen valvottavana olevassa laissa tai rikoslain (39/1889) 47. luvussa rangaistavaksi säädetty teko. Ilmoitus voidaan kuitenkin jättää tekemättä, jos tekoa on pidettävä olosuhteet huomioon ottaen vähäisenä eikä yleinen etu vaadi ilmoituksen tekemistä.
Koko Suomessa aluehallintovirastot tekivät poliisille esimerkiksi viime vuonna yhteensä 251 ilmoitusta asioissa, jotka koskivat ulkomaalaista työvoimaa.
Matkailu- ja ravintola-ala ry:n MaRa:n arvion mukaan Lapissa toimii kuumimpaan sesonkiaikaan satoja ohjelmapalveluyrityksiä, joten tarkastukset koskevat vain suhteellisen pientä osaa kaikkia alan yrityksiä.
Pohjois-Suomen aluehallintoviraston työsuojelun vastuualueen johtajan Hanna-Kaisa Rajalan mukaan aluehallintovirastolla on varsin rajalliset resurssit ulkomaalaisten työvoiman käytön valvontaan.
– Kaikkia yrityksiä on mahdotonta tarkastaa, Rajala sanoo.
Valvontaa on kuitenkin yritetty kohdentaa uusiin alalle tulleisiin yrityksiin, joille kaikki säännöt eivät välttämättä ole vielä selvillä.
MaRa ry:n toimitusjohtajan Timo Lapin mukaan ongelma koskettaa erityisesti ohjelmapalveluyrityksiä, jotka eivät ole MaRan jäseniä.
– Syy on selvä, mikseivät tällaiset tahallaan lakeja rikkovat yritykset halua kuulua työnantajaliittoon. Ei heillä ole tarkoituskaan noudattaa työehtosopimuksia, lakia, eikä sitä eettistä koodistoa, joka meillä on, Lappi sanoo.
Palkkavarkaudesta vankeuteen
Norjassa kriminalisoitu lønnstyveri, suomeksi palkkavarkaus, on tuonut myös tuomioita.
Esimerkiksi viime kesänä kuljetusliikkeen yrittäjä tuomittiin törkeästä palkkavarkaudesta yhdeksäksi kuukaudeksi vankeuteen.
Palkkavarkaus rikoksena Norjassa
Norjassa alipalkkaus kriminalisoitiin vuoden 2022 alussa. Rikoslakiin (straffeloven) lisättiin tuolloin kaksi pykälää, palkkavarkaus ja törkeä palkkavarkaus.
Palkkavarkaudella tarkoitetaan oikeudetonta alipalkan maksamista tai palkan maksamatta jättämistä taloudellisessa hyötymistarkoituksessa.
Palkkavarkaudesta voidaan tuomita sakkoon tai vankeuteen korkeintaan kahdeksi vuodeksi. Törkeästä palkkavarkaudesta voidaan tuomita sakko tai vankeuteen korkeintaan kuudeksi vuodeksi.
Työnantajapuolella palkkavarkauden kriminalisointiin ei suhtauduta yhtä myötämielisesti. MaRa vierittäisi vastuutta mieluummin viranomaisille.
Pelisäännöt ovat jo olemassa, se vaatii vain valvonnan tehostamista, Timo Lappi toteaa.
– Ei ilmiöön oikeastaan voi vaikuttaa jälkikäteen muuten kuin työsuojelutarkastusten kautta.
Avaa kuvien katselu
Timo Lapin mukaan työlainsäädäntöä rikkovat yritykset eivät vain kohtele työntekijöitä huonosti, vaan ne myös vääristävät kilpailua. Hän uskoo, että samoista yrityksistä jää saamatta myös verotuloja ja muita maksuja. Kuva: Mårten Lampén / Yle
Yhtenä vaihtoehtona Lappi pitäisi erillistä lupajärjestelmää ohjelmapalvelutoimintaan. Tällöin viranomainen tarkastaisi yrityksen jo ennen toiminnan aloittamista.
– Tämä olisi tehokasta. Jälkikäteinen valvonta ja asiaan puuttuminen on hidasta.
Samanlaisesta lupajärjestelmästä on puhuttu myös Pohjois-Norjassa, jossa erilaisten revontulimatkoja tarjoavien yritysten toiminta on koettu ongelmalliseksi.
Lapin mukaan on melko poikkeuksellista, että elinkeinoelämän järjestö tällaista vaatii, mutta nyt se voisi olla perusteltua.
– Jäsenyrityksiltämme kuuluu tästä niin paljon huolia myös kilpailuvääristymän näkökulmasta, että jotain olisi tehtävä.