Rahoitusvakaus|Suomessa on Rehnin mukaan merkkejä, että yritysten rahoituksessa on pullonkauloja. Pankkien välisen kilpailun lisääminen voisi lievittää pulmia.
Lue tiivistelmä
Tiivistelmä on tekoälyn tekemä ja ihmisen tarkistama.
Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn varoittaa osakemarkkinoiden ylikuumenemisen riskistä.
Rehn pyrkii Euroopan keskuspankin varapääjohtajaksi, joka vastaa rahoitusvakaudesta.
Suomessa yritysten rahoituksessa on pullonkauloja, joita pankkien välisen kilpailun lisääminen voisi helpottaa.
Osakemarkkinoiden mahdollinen ylikuumeneminen on varteenotettava riski, sanoo Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn.
”Osakemarkkinoilla on ilmeinen korjausliikkeen vaara. Siksi onkin tärkeää, että Euroopassa on ylläpidetty pankkien vahvoja pääomapuskureita.”
Korjausliike tarkoittaa, että keskeiset osakeindeksit heikkenevät lyhyen ajan kuluessa yli kymmenen prosenttia.
Ylikuumenemisesta ovat varoittaneet monien sijoittajien lisäksi Kansainvälinen valuuttarahasto (IMF) ja Euroopan järjestelmäriskikomitea, jonka varapuheenjohtajana Rehn toimii.
”Osakkeiden arvot ovat nyt Yhdysvaltojen tekoälybuumin takia sangen korkealla suhteessa reaalitalouden kehitykseen ja yritysten tuloksiin. Näiden syiden vuoksi nyt on syytä olla varuillaan.”
Rahoitusvakaus on Rehnille taas kerran ajankohtainen asia, sillä hän pyrkii Euroopan keskuspankin varapääjohtajan virkaan. Varapääjohtajan vastuulla ovat nimittäin juuri rahoitusvakautta koskevat kysymykset.
”Olen saanut eri puolilta Eurooppaa yhteydenottoja, joissa on kannustettu hakemaan tehtävään. Näissä yhteydenotoista on viitattu pitkään kokemukseeni rahapolitiikasta, rahoitusvakaudesta ja eurooppalaisesta päätöksenteosta.”
Valtiovarainministeri Riikka Purra (ps) kertoi kaksi viikkoa sitten kannattavansa lämpimästi Rehniä varapääjohtajan tehtävään.
Varapääjohtajan nimittää Eurooppa-neuvosto. Sitä ennen ehdokkaiden pätevyyttä punnitaan euroalueen valtiovarainministereiden keskuudessa.
Ensimmäisen kerran Rehn oli rahoitusvakauden kanssa tekemisissä Suomen 1990-luvun pankkikriisin aikana. Silloin hän työskenteli pääministeri Esko Ahon (kesk) erityisavustajana.
Vaativin tehtävä oli vuosina 2010–2014. Rehnillä oli EU:n talouskomissaarina keskeinen tehtävä koko talous- ja rahaliiton tulevaisuutta horjuttaneen eurokriisin taltuttamisessa.
Poliittisten kiistojen takia kaikki ei mennyt aivan nappiin. Loppujen lopuksi kriisi päättyi vuoden 2012 lopussa, kun euroalueen talous alkoi vähitellen elpyä kolme vuotta kestäneestä sekasorrosta.
”Yksi vuonna 2007 alkaneen finanssikriisin ja sitä seuranneen eurokriisin opetuksista oli, että rahoitusmarkkinoiden kriiseillä on aina pitkä häntä. Vaikka on erittäin vaikea ennustaa, mistä kriisit loppujen lopuksi alkavat, on niiden ennaltaehkäisemiseksi tehtävä kaikkensa.”
Rehnin mielestä Euroopassa on otettu kriiseistä opiksi. Pankit ovat nykyään selvästi vakavaraisempia kuin vuonna 2007. Ne siis kestävät paremmin rahoitusmarkkinoiden tyrskyjä, joita väistämättä aika ajoin tulee.
Nyt Rehn on jäsenenä viiden eurovaltion keskuspankin pääjohtajan korkean tason työryhmässä, joka valmistelee ehdotuksiaan pankkien sääntelyn yksinkertaistamiseksi.
Yhtenä päämääränä on lujittaa pankkien kriisinsietokykyä, mutta samalla pitää huolta, että yritysten investoinnit eivät kaatuisi rahoituksen puutteeseen.
”Tavoitteena on karsia pankkien liian raskasta sääntelytaakkaa, keventää raportointivelvoitteita ja sujuvoittaa pankkivalvontaa. Pankkien luotonantokyky on kriittistä yritysten kilpailukyvyn kannalta.”
Kilpailun lisääminen hyödyttää ajan mittaan yleensä kaikkia.
Suomessa on Rehnin mukaan merkkejä, että yritysten rahoituksessa on pullonkauloja. Ne saattavat johtua puutteellisesta kilpailusta.
”Asuntolainamarkkinoilla kilpailu on tiristänyt pankkien marginaalit aika pieniksi. Vastaavanlaista kilpailua ei näytä esiintyvän yritysluottomarkkinoilla.”
Yrityksille tehtyjen kyselyiden perusteella pienillä ja keskikokoisilla yrityksillä on Suomessa ollut viime vuosina selvästi enemmän vaikeuksia saada lainaa kuin muualla euroalueella.
Pankkien välistä kilpailua olisi syytä lisätä, sillä se voisi parantaa Suomessa yritysten rahoituksen saatavuutta maakunnissa, Rehn arvioi. Kuva: Sami Kero / HS
Euroopan keskuspankin mukaan nettomääräisesti 13 prosenttia suomalaisista yrityskyselyyn vastanneista kertoivat pankkilainojen saatavuuden heikentyneen. Muualla euroalueella yritykset katsoivat pankkilainojen saatavuuden parantuneen lievästi.
”Suomessa kasvuyritysten siemenrahoitus ja alkuvaiheen rahoitus on olennaisesti parantunut vuosien varrella, mutta niillä on ollut myöhemmin vaikeuksia hankkia rahoitusta liiketoimintansa skaalaamiseen [mittakaavan kasvattamiseen] ja kansainvälistymiseen.”
Rehnin mukaan rahoituksen hankkimisen ongelmat ovat erityisen suuria maakuntien syrjäseuduilla.
”Vakuusvaatimukset ovat hyvin kovia ja laina-ajat lyhentyneet. On esitetty sellaisia näkemyksiä, että pankkien välinen kilpailu voisi parantaa yritysten rahoituksen saatavuutta maakunnissa.”
Hänen mielestään pankit tekevät liian kaavamaisia ja ehdottomia arvioita sen perusteella, miten ne arvioivat eri alueiden luottokelpoisuutta.
Pankkien nimiä hän ei mainitse, mutta maakunnissa vahvin markkina-asema on finanssiryhmä OP-Pohjolalla.
”On myös todettava, että rahoituksen saatavuus ei ole suinkaan suomalaisten yritysten suurin ongelma. Suurin ongelma on heikko kysyntä, joka taas on myös kansainvälinen asia.”
Entä sitten rahapolitiikka.
Onko yhä mahdollista, että Euroopan keskuspankki leikkaisi ohjauskorkoaan vielä yhden kerran joulukuussa?
”Inflaation osalta riskit ovat kaksisuuntaisia eli ylös- ja alaspäin. Edulliset energianhinnat, vahvistunut euro sekä vaimentunut palkka- ja palveluinflaatio muodostavat riskin, että kokonaisinflaatio hidastuu tarpeettoman paljon kahden prosentin tavoitteeseemme nähden. Tätä alasuuntaista riskiä ei kannata aliarvioida.”
Toisaalta kauppasodan ja geopoliittisten jännitteiden lieveneminen voisi vähentää taloutta kalvavaa epävarmuutta ja jouduttaa talouskasvua sekä inflaatiota ennakoitua enemmän.
Ristivedon takia keskuspankki on ollut kesästä tarkkailuasemissa ja pitänyt ohjauskoron ennallaan.
”Kokonaisuutena Euroopan talous on kestänyt tullirytinän paremmin kuin mitä alkuvuodesta ennustettiin. Euroalue on jatkanut sitkasta kasvuaan ja osoittanut iskunkestävyytensä.”
Kansainvälinen valuuttarahasto (IMF) ennustaa euroalueen talouden kasvavan tänä vuonna 1,2 prosenttia ja ensi vuonna 1,1 prosenttia.
Joulukuussa EKP julkaisee rahapoliittisen päätöksensä yhteydessä uuden laajan ennusteensa, joka ulottuu vuoteen 2028. Sen perusteella rahoitusmarkkinat tekevät johtopäätöksiä jossain vaiheessa tulevista koronnoista.