RS-virus nostaa isommin päätään joka toinen vuosi, ja tänä vuonna edessä on todennäköisesti suuri epidemia. Vakavimmillaan tauti voi johtaa teho-osastohoitoon.
RSV-tartunnat ovat huipussaan parittomina vuosina. Adobe Stock / AOP
RSV on herkästi leviävä flunssatauti, joka voi aiheuttaa viikkoja kestävän, limaisen yskän. Yleensä tauti ilmenee lievänä, mutta varsinkin riskiryhmille RSV voi olla kohtalokas ja johtaa tehohoitoon ja pahimmillaan menehtymiseen.
RS-virus nostaa päätään loppuvuodesta, ja epidemia alkaa Suomessa tyypillisesti marras–joulukuussa, GSK:n tiedotteessa kerrotaan. RSV-tartuntoja todetaan vuosittain 4000–8000, ja noin 1600 suomalaista joutuu viruksen takia sairaalahoitoon.
RSV-epidemia on rajuimmillaan joka toinen vuosi, kertoo Husin keuhkosairauksien ylilääkäri Heikki Ekroos Porvoon sairaalasta. Tänä vuonna on todennäköisesti edessä viime vuotta enemmän RSV-tartuntoja.
– Huippusesonki on aina joka toinen vuosi parittomina vuosina. Sesonki alkaa pääsääntöisesti marraskuun alussa, ja kevään mittaa se rauhoittuu, Ekroos sanoo.
RSV:n esiintymisestä alettiin saada tietoa muutama vuosi sitten koronatestien kautta.
– Viimeisen viiden vuoden aikana on tullut valtavasti dataa RSV:stä. RSV on pahempi kuin influenssa, koska siinä ihminen voi joutua teholle, kun sairastuu vakavasti.
Epidemia ei ole vielä iskenyt päälle, sillä THL:n tartuntatautirekisterissä näkyy vuoden 2025 marraskuun ajalta ainoastaan kahdeksan RSV-tartuntaa. THL seuraa myös RS-viruksen määrää Suomen jätevesissä. Tänä syksynä 1.9.–1.11. välisenä aikana RS-virusta ei ole havaittu jätevesissä.
RSV:n vakavamman muodon voivat saada etenkin riskiryhmät, joihin kuuluvat yli 60-vuotiaat. Adobe Stock / AOP
Toipuminen voi viedä aikaa
Sen lisäksi, että RS-virus voi aiheuttaa vaikeaoireisia hengitystieinfektioita iäkkäille ja pitkäaikaissairaille, tanskalaistutkimuksen mukaan RSV-infektiot saattavat myös suurentaa sydän- ja verisuonitautioireiden riskiä, kerroimme Iltalehdessä aiemmin.
Pelkkien oireiden perusteella RSV:tä ei voi erottaa muista nuhakuumeista, kuten influenssa A:sta ja B:stä, koronasta tai rinoviruksesta, Ekroos kertoo.
– RSV voi olla myös ihan tavallinen nuhakuume. Se testataan vain niiltä potilailta, jotka joutuvat sairaalaan tai ovat päivystyksessä.
RSV vaivaa etenkin pikkulapsia ja ikäihmisiä, mutta vakava tautimuoto voi iskeä myös perusterveisiin. Varsinkin yli 60-vuotiailla, diabeetikoilla, astmaatikoilla ja sydänsairailla RSV saattaa johtaa sairaalahoitoon.
– Tänä vuonna kaikki vastasyntyneet saavat vasta-aineen niin, että näille pikkuvauvoille ei tule tautia, Ekroos kertoo.
Iäkkäillä RSV voi olla influenssaa rajumpi virustauti ja aiheuttaa lisäksi bakteeriperäisen keuhkokuumeen.
– Siitä toipuminen voi kestää hirvittävän kauan, varsinkin jos on ikää, Ekroos sanoo.
Sairaalahoitoon joutuneista RSV-potilaista menehtyy Suomessa prosentuaalisesti yli kaksinkertainen osuus verrattuna influenssapotilaisiin. Ekroos suosittelee, että hoitoon kannattaa hakeutua, jos kuume kestää kauan ja on vaikea hengittää.
RSV:n jälkitautina voi saada keuhkokuumeen. Adobe Stock / AOP
Suomessa arvioidaan parhaillaan, pitäisikö RSV-rokote sisällyttää kansalliseen rokotusohjelmaan.
– Rokotteet ovat olemassa ja niitä saa lääkärin reseptillä, jos katsoo kuuluvansa riskiryhmään, Ekroos kertoo.
Taudin sairastaminen ei tuo immuniteettia RSV-tartunnalle.
– Jos on oikein huono tuuri, niin voit sairastaa marraskuun alussa taudin ja sitten uudestaan esimerkiksi helmikuun lopussa. Saman talven aikana voi saada kaksi RSV-tartuntaa.