Yhdysvaltojen ja Venäjän välille kaavaillun Budapestin huippukokouksen kariutuminen on venäläisasiantuntija Aleksandr Baunovin mukaan väistämätön seuraus Kremlin toimintamallista, jossa se tehtailee ulkopoliittisia kriisejä saavuttaakseen haluamansa lopputuloksen.
USA:n presidentti Donald Trump ja ulkoministeri Marco Rubio päättivät hänen mukaansa huipputapaamisen peruuttamisesta pian sen jälkeen, kun Rubio ja Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrov olivat keskustelleet 20. lokakuuta. Pari päivää myöhemmin Trump ilmoitti Venäjälle asetettavista uusista pakotteista.
Baunov arvioi Trumpin alun perin esittäneen Budapestin kokousta siinä uskossa, että Vladimir Putin olisi vihdoin valmis lopettamaan sotatoimet Ukrainaa vastaan. Lavrovin tehtäväksi jäi pohjustaa kokousta ja luetella Rubiolle ehdot, joilla Venäjä suostuisi ”lopettamaan sodan mahdollisimman pian”, kuten Putin oli Trumpille luvannut.
– Toteuttaakseen saamansa tehtävän hän joutui esittelemään listan Venäjän vaatimuksista – ja toimimaan venäläisille diplomaateille sodan aikana tyypilliseksi tulleella tavalla, jossa olennaista on osoittaa läntisille neuvottelukumppaneille heidän paikkansa, viestiä suuttumusta, uhkailla ja käyttää loukkaavia nimityksiä Ukrainasta ja muista vastustajista, yhdysvaltalaisen Carnegie-ajatushautomon Venäjän ja Euraasian tutkimusohjelmassa työskentelevä Baunov toteaa tuoreessa analyysissaan.
Kun Lavrov oli jälleen kerran toistanut Kremlin väitteet Ukrainan ”natsihallinnosta”, sodan ”juurisyistä” ja miehitettyjen alueiden lavastetuista ”kansanäänestyksistä” ilmaisematta uskottavia aikeita vihollisuuksien lopettamiseksi, Rubio ja Trump katsoivat, että Budapestin tapaamiseen ei ollut edellytyksiä.
Huippukokouksen peruuttaminen johti välittömästi Kremlin vastareaktioon: vain muutamaa päivää myöhemmin Putin ilmoitti Venäjän testanneen uusia ja ”käänteentekeviä” Burevestnik- ja Poseidon-”ihmeaseita, joita kukaan ei kykene torjumaan”.
Kremlissä ilmeisesti oletettiin, että ”ihmeaseilla” uhoaminen pakottaisi Yhdysvallat palaamaan neuvottelupöytään ja mukautumaan Venäjän Ukrainaa koskeviin vaatimuksiin. Niin ei kuitenkaan käynyt, vaan Trump määräsi maansa asevoimat käynnistämään USA:n omien ydinaseiden testauksen.
”Unohtaa katsoa peiliin”
Budapestin kokous kariutui Baunovin mukaan siksi, että Vladimir Putinin Venäjä haluaa aina päästä sanelemaan ehdot.
– Jos yksi kriisi ei riitä pelottelemaan vastapuolta alistumaan ehtoihin, tarvitaan uusi kriisi – ja mitä isompi kriisi, sitä suotuisampi tulos. Sama ajattelutapa johti Venäjän hyökkäykseen Ukrainaan vuonna 2022 ja Nato-maihin kohdistuviin hybriditoimiin vuonna 2025, Baunov sanoo.
Trumpiin tämä strategia ei kuitenkaan tunnu enää purevan. Ukrainaan kohdistuvan hyökkäyssodan jatkuttua lähes neljä vuotta se ei myöskään näyttäydy enää kriisinä, joka pakottaisi lännen neuvottelemaan Euroopan turvallisuusarkkitehtuurin uudelleenjärjestelystä ja etupiirijaosta Putinin vaatimusten pohjalta.
Etsiessään syyllistä Trump-suhteensa rapautumiseen Putin unohtaa Baunovin mielestä katsoa peiliin. Putin itse kieltäytyi keväällä 2025 lopettamasta sotaa Venäjän kannalta edullisin ehdoin, joihin Trump olisi ilmeisesti silloin suostunut. Mitkään venäläisten diplomaattien ponnistukset eivät voi hänen mukaansa todellisuudessa tuottaa Putinin edellyttämää strategista tulosta ilman Venäjän sotilaallista voittoa Ukrainassa tai päätymistä kolmannen maailmansodan partaalle.
– Kreml vaatii diplomaattien hämäävän onnistuneesti ja sanelevan ehtoja. Sellainen diplomatia ei kuitenkaan ole kestävällä pohjalla, Baunov kiteyttää.
Poimintoja videosisällöistämme