Ulkomaalainen metsästäjä seisoi ampumatornissa ja näki iltahämärässä suuren eläimen, mutta vain puolittain. Pian hän teki pahan virheen.

Lämpökameratähtäin osoittaa eläimen tai ihmisen hahmon. Se toimii myös pimeässä. Kuvituskuva. Adobe Stock / AOP

Mies tarkasteli kookasta eläintä kiväärin lämpökameratähtäimen kautta. Eläimellä näytti olevan villisian profiili. Mies laukaisi aseensa. Luoti osui karhuun ja haavoitti sitä vakavasti. Karhu piti vammansa vuoksi lopettaa.

59-vuotias mies ei peitellyt tapahtunutta, mutta joutui siitä vastuuseen. Hän vietti yhden yön poliisin sellissä ja vastasi ulkomaalaisena rikosepäiltynä pikavauhtia syytteeseen metsästysrikoksesta.

Etelä-Karjalan käräjäoikeudessa tutkittu teko tapahtui Parikkalassa 17. lokakuuta eli kuukausi sitten.

Oikeudelle mies myönsi tapahtuneen, mutta kiisti rikoksen. Hän oli ampunut karhua erehdyksessä. Hän ei ollut menetellyt törkeän huolimattomasti tai vielä vähemmän tahallisesti.

Ei ollut karhua ennen nähnyt

Puolustuksen mukaan syytetty on pitkän linjan metsästäjä ja tunsi vastuunsa. Hän oli heti ryhtynyt selvittämään asiaa. Kyse oli ollut luvallisesta metsästyksestä. Tarkoitus oli metsästää villisikaa.

Vastaaja ei ollut aiemmin nähnyt elävää karhua. Villisikaa hän metsästi kiväärin lämpökameratähtäimen avulla. Hän ei ollut aiemmin sellaista tähtäintä käyttänyt.

Tilanteessa hän oli nähnyt noin 70 metrin päässä olleen eläimen puolittain. Hänellä kävi mielessä, että eläin saattaisi olla karhu.

Lämpötähtäimen kautta katsottuna eläimen profiili oli kuitenkin villisian profiili.

Suomessa on Luonnonvarakeskuksen arvion mukaan noin 2500 villisikaa. Kanta on tihein itärajan tuntumassa Kaakkois-Suomessa ja itäisellä Uudellamaalla. Kuva on Puolasta. LAURI OLANDER/KL

Tiesi alueen karhuista

Puolustuksen selityksestä huolimatta käräjäoikeus tuomitsi miehen metsästysrikoksesta syytteen mukaisesti. Oikeuden mukaan vastaaja menetteli törkeän huolimattomasti laukaistessaan aseensa tunnistamatta eläintä, jota ampuu.

Käräjäoikeus toteaa, että metsästykseen kuuluu vakiintuneesti korostunut huolellisuusvelvollisuus. Metsästäjän tulee aseen kanssa liikkuessaan aina toimia siten, ettei kohteeksi joudu eläintä, jonka kaatamiseen ei ole lupaa.

Tässä tapauksessa syytetty oli saanut tietää, että alueella liikkuu myös karhuja. Hänelle oli kerrottu, ettei niitä saa metsästää.

Oikeus huomauttaa, että vastaaja oli itsekin miettinyt kyseessä voivan olla karhu. Se, ettei hänellä ollut kokemusta karhuista, ei lievennä asiaa vaan pikemminkin lisää hänen velvollisuuttaan varmistua siitä, mikä eläin on kyseessä.

Karhu on riistaeläin, mutta sitä saa metsästää vain Suomen riistakeskuksen luvalla. Kuvan eläin liikkui Hyvinkäällä keväällä 2017. Jorma Ukkonen

Lämpötähtäin oli tässä sallittu

Tekoon liittyy kuitenkin myös lieventäviä seikkoja. Teko ei ole tahallinen. Näin ollen teko on sakoilla sovitettavissa.

Rangaistus on 40 päiväsakkoa, joista kolme vähennetään vapaudenmenetyksen vuoksi. Maksettavaa miehelle kertyy 1480 euroa. Syyttäjä luopui oikeudessa alkuperäisestä vaatimuksestaan karhun arvon tuomitsemisesta valtiolle.

Todettakoon, että sotilastekniikasta pikemmin tunnetut lämpötähtäimet eivät ole metsästyksessä sallittuja. Niitä saa Suomessa kuitenkin käyttää poikkeusluvalla villisian ja valkohäntäpeuran metsästyksessä.

Tässä tapauksessa erikoistähtäimelle oli lupa.