Pum, ja vielä pum – Sara Sorajoki potkaisee polvellaan tiukan iskun pehmustettuun tyynyyn samalla, kun Maria Tarhanen pitää tyynyä paikoillaan.
Meneillään on tyttöjen ja naisten itsepuolustus- ja uhkatilannekoulutus Graniitissa Jyväskylän Kuokkalassa.
– On harjoiteltu esimerkiksi kuristusotteesta irrottautumista, potkuja ja sitä, mihin potkaiset, kuvailee Tarhanen koulutuksen jälkeen.
Sorajoki kertoo saaneensa itsevarmuutta siihen, mitä väkivaltatilanteessa tai uhkaavassa tilanteessa voi toimia ja tehdä.
– Pysy itse rauhallisena, älä provosoi sitä toista. Jos pääsee karkuun, lähde pois, mutta jos on pakko tehdä jotain niin sitten toimitaan, summaa Sorajoki.
Itsepuolustuskurssi täyttyi
Salissa liikkeitä treenaa 40 naista, koulutus on täynnä.
Koulutuksia vuodesta 1999 lähtien järjestänyt yrittäjä Janne Ahonen sanoo, että turvallisuuskoulutusten kysyntä on kasvanut nopeasti kuluvan syksyn aikana.
– Jyväskylän koulutus varattiin täyteen hetkessä, Ahonen sanoo.
Ahosen mukaan syyskuinen uutisointi Suomen turvattomimmista kaupungeista nosti koulutusten kysyntää nimenomaan suurissa kaupungeissa. Kurssit täyttyivät Lahdessa, Vantaalla, Espoossa ja Jyväskylässä.
Sorajoki ja Tarhanen vahvistavat, että väkivallan lisääntyminen huolestuttaa, ja uutisten aiheuttama pelko ja huoli on saanut toimimaan.
– Ylipäänsä se miten paljon viattomat joutuvat kohtaamaan väkivaltaa ja raiskauksia. Huumeet ja jengiuutiset liittyvät niihin. Kaikki tämä on tosi huolestuttavaa, ja varsinkin naisille.
Sara Sorajoki kokee, että Jyväskylän keskusta-alue on nykyään turvattomampi.
– Se lisää pelkoa siitä, uskaltaako kadulla iltaisin liikkua tavalliseen tapaan.
Tarhasen mukaan pelosta voi päästä tulemalla kurssille niin tietää miten toimia.
– Taito puolustaa itseään on jokaisen hyvä osata.
Avaa kuvien katselu
Turvallisuuskoulutusten kysyntä on tänä syksynä noussut nimenomaan suurissa kaupungeissa, sanoo yrittäjä Janne Ahonen. Jyväskylän kurssi myytiin hetkessä loppuun, hän kertoo. Kuva: Riikka Niutanen / YlePahoinpitelyitä enemmän
Viranomaisille on ilmoitettu tämän vuoden tammi–syyskuussa enemmän pahoinpitelyrikoksia kuin viime vuonna vastaavana aikana. TIlastokeskuksen ennakkotietojen mukaan pahoinpitelyjä ilmoitettiin 32 000 eli 3,8 prosenttia enemmän kuin vuoden 2024 tammi–syyskuussa.
Yksityisasunnoissa tehtyjen pahoinpitelyjen määrä nousi 5,6, ja yleisellä paikalla tapahtuneiden pahoinpitelyjen määrä kasvoi 2,4 prosenttia.
Ylipäänsä henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset lisääntyivät tämän vuoden tammi–syyskuussa. Niitä tuli tietoon 34 200.
Sekä Sorajoki että Tarhanen ovat töissä hoitoalalla.
Väkivallan uhka kuuluu myös ammatin varjopuoliin. Heistä molemmat ovat satunnaisesti joutuneet tilanteisiin, joissa työntekijään on esimerkiksi tartuttu kiinni. Koulutuksessa harjoiteltiin kuristusotteesta ja erilaisista kiinnipito-otteista selviytymistä.
– On hyvä tietää, mitä tehdä jos joku käy käsiksi. Miten tilanteesta pääsee turvallisesti pois, niin ettei kumpaankaan satu, Tarhanen kiteyttää.
Lähisuhdeväkivalta ja kodeissa tapahtuva väkivalta näkyy myös työssä.
– Kotiväkivaltaakin jonkun verran on tullut vastaan, se on ihan yleistä, toteaa T arhanen.
Avaa kuvien katselu
Lumi Perttu harjoittelee lyöntiä, äiti Soli Perttu pitää pehmustetta naisten ja tyttöjen itsepuolustus- ja uhkatilannekoulutuksessa Jyväskylässä sunnuntaina. Kuva: Riikka Niutanen / YleHenkirikokset vähentyneet
Suomessa pahoinpitelyväkivalta jää usein julkisuudelta piiloon. Yle selvitti syyskuussa käräjäoikeuksien pahoinpitelytuomioita kahden vuoden ajalta.
Kuolemaan johtaneiden väkivaltarikosten eli henkirikosten määrä on pitkällä aikavälillä laskenut Suomessa selvästi.
Vuonna 2023 henkirikoksia tehtiin 57, mikä oli vähemmän kuin kertaakaan aikaisemmin.
Kuitenkin seuraavana vuonna henkirikosten määrä nousi selvästi: poliisin tietoon tuli 89 henkirikosta.
Kuluvana vuonna eli tammi–syyskuussa 2025 henkirikosten määrä jälleen väheni. Tilastokeskuksen mukaan henkirikoksia tuli poliisiin tietoon 61, mikä on silti enemmän kuin koko ennätysalhaisena vuonna 2023 yhteensä.