Suomessa potilas ei aina pääse tarpeeksi nopeasti lääkärin arvioitavaksi keuhko-oireissa.
Noin neljä kymmenestä keuhkosyövästä todetaan naisilla. Adobe Stock / AOP
Suomen tappavin syöpä eli keuhkosyöpä on ollut viime vuosina kasvussa. Kasvua on etenkin tupakoimattomien, työikäisten naisten parissa.
Suomessa keuhkosyöpäpotilailla on muita Pohjoismaita huonompi elinajanennuste. Viiden vuoden kuluttua on elossa 15 prosenttia potilaista, kun muissa Pohjoismaissa elossa olevien osuus on 17–20 prosenttia.
Keuhkosyöpä löydetään usein valitettavan myöhään, jo levinneenä.
Tuoreen tutkimuksen mukaan keuhkosyövän hoitotulokset ovat Suomessa huonompia kuin muissa Pohjoismaissa. Siihen on tutkimuksen mukaan useita todennäköisiä syitä: lääkäriin pääsee hitaammin, perusterveydenhuollon diagnostiikka on suppeampaa ja puolet potilaista tapaa ensikäynnillään hoitajan, kun muualla Pohjoismaissa potilas tapaa lääkärin.
Tulokset selviävät tuoreesta kyselytutkimuksesta, joka tehtiin keuhkosyövän hoidon ammattilaisille Pohjoismaissa. Tutkimuksesta kertoo Helsingin yliopisto.
Tässä Suomi eroaa
Tutkimuksen mukaan keuhko-oireisten potilaiden odotusajat vastaanotolle ovat Suomessa kaikissa hoitopolun vaiheissa pidempiä kuin muissa Pohjoismaissa.
Keskimääräinen odotusaika perusterveydenhuollon vastaanotolle on noin kaksi viikkoa, kun muualla lääkäriin pääsee yleensä alle viikossa.
Myös diagnostiikassa on eroa. Suomessa keuhko-oireista kärsiville potilaille tehtävä diagnostiikka perusterveydenhuollossa on vähäisempää ja perustuu suppeampiin menetelmiin kuin muissa Pohjoismaissa.
Muissa Pohjoismaissa erityisesti kuvantamista tietokonetomografialla tehdään hoitopolun alkuvaiheessa. Sen avulla diagnoosi voidaan saada aiemmin.
– Suomen terveydenhoidossa on vahva portinvartijamalli eli hoitoon pääsee arvioinnin kautta. Mallin riskinä on, etteivät potilaat pääse hoitoon tarpeeksi nopeasti tai ollenkaan. Ongelma koskee etenkin potilaita, joilla on hankalasti tunnistettava sairaus, kuten keuhkosyöpä, toteaa apulaisprofessori Paulus Torkki Helsingin yliopistosta tiedotteessa.
Keuhkosyöpä on maailman yleisin syöpä. Adobe stock/AOP
Myös muita puutteita
Suomessa ongelmana on tutkimuksen mukaan myös se, ettei keuhkosyövän hoidon vaikuttavuutta seurata järjestelmällisesti sairaalatasolla.
Näin tehdään esimerkiksi Ruotsissa ja Tanskassa, joissa se on osa laadunhallintaa ja hoidon kehittämistä.
Torkin mukaan muissa Pohjoismaissa hoitokäytäntöjä kehitetään jatkuvasti keräämällä ajantasaista tietoa ja vertaamalla sairaaloiden välisiä hoitotuloksia.
– Koska hoidot kehittyvät jatkuvasti, on tärkeää tunnistaa, miten ne vaikuttavat erityyppisiin potilaisiin.
Myös hoitojen käyttämisessä on eroja. Uusia keuhkosyövän hoitomuotoja, kuten neoadjuvantti-immunoterapiaa ja kemoterapiaa, ei käytetä Suomessa, Islannissa ja Norjassa yhtä paljon kuin Ruotsissa ja Tanskassa.
Tämä saattaa tutkimuksen mukaan osaltaan vaikuttaa siihen, että hoitotulokset ovat siellä parempia.
Keuhkosyöpä on vasta Suomen kolmanneksi yleisin syöpä sekä miehillä että naisilla. Se aiheuttaa kuitenkin eniten kuolleisuutta.