Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.
Kunnat vastaavat monista arkeen kuuluvista asioista, kuten kouluista, varhaiskasvatuksesta, nuorisotoiminnasta, jätehuollosta ja kulttuuripalveluista.
Esimerkiksi kulttuuritoimintaan käytetyt summat vaihtelevat suuresti. Lahti käyttää kulttuuriin 291 euroa asukasta kohden, kun taas Pori käyttää vain 172 euroa.
Vuoden 2023 alkuun asti sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut olivat kuntien suurin menoerä. Nyt palvelujen järjestämisen vastuu on hyvinvointialueilla.
Sote-uudistuksen jälkeen kuntien suurimpia menoja ovat koulut, varhaiskasvatus sekä esimerkiksi liikenneväylät. Lukioiden ja ammattikoulujen ylläpito vie oman osansa niiden kuntien menoista, joissa niitä on.
Lahti – kulttuurinystävän unelmakaupunki?
Tilastojen mukaan Lahti on kulttuurinystävän unelmakaupunki.
Lahden kulttuuriasiainpäällikkö Matti Karhos toppuuttelee näin suoria johtopäätöksiä, vaikka myöntää, että Lahdella on asukaslukuun nähden laadukkaat kulttuuripalvelut, eli kaupunginteatteri, kaupunginorkesteri ja Malva-museo.
Avaa kuvien katselu
Lahden visuaalisten taiteiden museo Malva avattiin keväällä 2022. Kuva: Tuija Veirto
Luvut voivat antaa myös väärän kuvan, Karhos huomauttaa.
Lukujen vertailukelpoisuuteen vaikuttaa se, miten kulttuurilaitosten toiminta on järjestetty.
Lahdessa kulttuurilaitokset ovat osa kaupungin organisaatiota. Siksi niille myönnettävät valtionosuudet näkyvät kaupungin budjetissa, ja kulttuuriin käytetty rahasumma näyttää suuremmalta.
Yhtiöitetyissä kulttuurilaitoksissa valtionosuudet menevät suoraan yhtiölle, eikä niitä lasketa kaupungin kulttuuribudjettiin.
Lahti voi silti olla ylpeä kulttuurikaupungin asemastaan, sanoo Karhos.
– Meillä on maailmanluokan sinfoniaorkesteri. Tällä asukaspohjalla se on hieno satsaus.
Matti Karhos kuitenkin huomauttaa, että Lahti satsaa nimenomaan isoihin kulttuurilaitoksiin, eli orkesteriin, teatteriin ja museoihin. Muiden toimijoiden tukeminen on vähäistä.
– Vapaata taidekenttää ei tueta yhtä paljon kuin monessa muussa kaupungissa, Karhos sanoo.
Suurimmat erot nuoriso- ja kulttuuripanostuksissa
Kuntien on lain mukaan panostettava tietty vähimmäismäärä peruskouluun ja varhaiskasvatukseen, joten näiden palvelujen kustannuksissa ei ole suurta vaihtelua.
Sen sijaan esimerkiksi nuorisotoimintaan ja kulttuuriin käytetyt summat vaihtelevat paljon kunnittain, sillä niihin panostaminen on enemmän kunnan oman harkinnan varassa.
– Vapaaehtoisissa palveluissa on enemmän vaihtelua. Kunta voi itse päättää, kuinka paljon se satsaa. Myös kunnan taloudellinen tilanne vaikuttaa, sanoo Kuntaliiton kehittämispäällikkö Mikko Mehtonen.
Se, että jotkut kunnat ovat rikkaampia kuin toiset, johtuu pääosin asukkaiden tulotasojen eroista. Mitä korkeammat tulot, sitä enemmän verotuloja kunnalle kertyy.
Kuntien talous
- Tiedot perustuvat kuntien itse raportoimiin tilinpäätöstietoihin.
- Kunnat raportoivat tiedot Valtiokonttorille, joka toimii virallisena tilastoviranomaisena.
- Käyttökulut ovat toiminnan juoksevia kuluja.
- Investointikulut on jaksotettu mukaan poistojen kautta, jotta kokonaiskustannukset näkyvät mahdollisimman tarkasti.
- Kuntien rahat tulevat pääosin veroista ja valtionosuuksista, mutta myös esimerkiksi vuokrista, lainoista ja myynnistä.
- Valtio maksaa valtionosuuksia, jotta kaikki kunnat voivat hoitaa lakisääteiset tehtävänsä. Se, kuinka paljon kunnalle maksetaan, riippuu muun muassa asukkaiden iästä ja terveydestä.
- Grafiikan tiedot perustuvat kuntien viime vuoden tilinpäätöksiin.
Näin käytät kuntakonetta
– Tilastot näyttävät, mihin rahat on käytetty palveluissa ja mihin kunta satsaa. Jos vaikka katsoo kulttuurin kustannuksia, näkee hyvin ne kunnat, joissa kulttuuriin panostetaan enemmän kuin keskimäärin, Mehtonen sanoo.
Voit tutustua Ylen kuntakoneen avulla tarkemmin, mihin kuntasi käytti vuonna 2024 keräämänsä verovarat. Kuntakoneessa kunnan budjetti eli verotulot ja toimintamenot on jaettu asukasluvulla. Näin on saatu asukaskohtainen euromäärä, jonka avulla on mahdollista verrata eri kuntien rahankäyttöä toisiinsa.
Vertailua tehdessä on hyvä ottaa huomioon, että kunnat kirjaavat toimintamenonsa hieman eri tavoilla. Suuret investoinnit voivat nostaa jonkin toimialan asukaskohtaista menoa yhtenä vuonna. Esimerkiksi uuden urheiluhallin rakentaminen kuntaan voi näyttää vertailussa siltä, että kunta käyttää naapureitaan enemmän rahaa liikuntapalveluihin.