Venäjän lannoitevienti EU:hun on sodasta huolimatta erittäin korkealla tasolla.
Venäjä rahoittaa lannoitteista saamillaan tuloilla hyökkäyssotaansa Ukrainassa. Kuvituskuva. AOP
EU-maat tuovat edelleen merkittäviä määriä venäläisiä lannoitteita huolimatta neljättä vuotta jatkuvasta hyökkäyssodasta Ukrainassa, The Moscow Times kertoo.
Eurostatin tuoreiden tietojen mukaan tammi–syyskuussa 2025 EU:n tuonti Venäjältä kasvoi viisi prosenttia vuodentakaisesta ja nousi 1,346 miljardiin euroon, mikä on korkein taso yhdeksän kuukauden jaksolla sitten vuoden 2022.
EU ei ole asettanut yleistä vienti- tai tuontikieltoa venäläisille tai valkovenäläisille lannoitteille, sillä niiden on katsottu olevan keskeisiä Euroopan maatalouden ja ruokaturvan kannalta.
Tilanne on poliittisesti kiusallinen ja nolo EU:lle, joka on pyrkinyt vähentämään taloudellista riippuvuuttaan Venäjästä.
Eniten lannoitteita toi Puola, joka vastasi 37 prosentista koko EU:n Venäjän-tuonnista. Seuraavina olivat Saksa, Romania, Espanja ja Ranska. EU:n heinäkuussa käyttöön ottamat tuontitullit eivät ole toistaiseksi hillinneet kauppaa.
Tuontitulleja on tarkoitus nostaa vaiheittain 430 euroon tonnilta vuoteen 2028 mennessä, mikä käytännössä lopettaa venäläisten lannoitteiden tuonnin EU:hun.
Viime vuonna Venäjän ja Valko-Venäjän osuus EU:n lannoitetuonnista oli noin 30 prosenttia.
Venäjä saa lannoitebisneksestä merkittäviä tuloja, joilla se rahoittaa hyökkäyssotaansa Ukrainassa.