Junakaaos 2024|VR vaatii Väylävirastolta miljoonakorvauksia helmikuun 2024 junakaaoksesta. Väyläviraston mielestä vaatimukset ovat ”perusteettomia, toteen näyttämättömiä ja ylimitoitettuja”.
Lue tiivistelmä
Tiivistelmä on tekoälyn tekemä ja ihmisen tarkistama.
Väylävirasto väittää, että VR aiheutti itse helmikuun 2024 junakaaoksen, jossa tavarajunan vaurio pysäytti koko Suomen junaliikenteen viikkojen ajaksi.
Viraston mukaan VR:n veturinkuljettaja laiminlöi ilmoituksen ratavauriosta ja vaurion estojärjestelmä ei ollut käytössä.
VR vaatii Väylävirastolta yli neljän miljoonan euron vahingonkorvausta, mutta virasto pitää vaatimuksia perusteettomina.
Oikeudenkäynti asiasta alkaa Helsingin käräjäoikeudessa ensi syksynä.
Väylävirasto vastaa tiukoin sanoin VR:n miljoonavaatimuksiin junakaaoksesta helmikuussa 2024, jolloin koko Suomen junaliikenne pysähtyi ratavaurion vuoksi.
Tilanne alkoi, kun tavarajuna rikkoutui ja lähti sitten uudelleen liikkeelle pyörät sutien, mistä aiheutui ratavaurio Kouvolan ja Lahden väliselle radalle.
Liikennehäiriö vaikutti viikkoja koko junaliikenteeseen. Se on johtanut myös riitaan ja oikeudenkäyntiin VR:n ja Väyläviraston välillä.
Nyt myös Väylävirasto on toimittanut Helsingin käräjäoikeudelle vastauksensa VR:n vaatimukseen yli neljän miljoonan euron vahingonkorvauksesta.
Se katsoo, että syy oli VR:n. Väyläviraston mukaan se ei ole liikenteenohjausta hoitava taho ja siten väärä vastaaja. Oikea vastaaja olisi sen mukaan liikenteenohjausyhtiö Fintraffic.
Väyläviraston mukaan VR aiheutti itse ratavaurion ja laiminlöi siitä ilmoittamisen.
Se myös toteaa, että VR:n vaatimukset ovat ”perusteettomia, toteen näyttämättömiä ja joka tapauksessa ylimitoitettuja” ja että kaikilla vaatimuksilla ei ole syy-yhteyttä ratavaurioon.
VR puolestaan pitää Väylävirastoa vastuullisena, koska sen hallinnoimalle radalle tuli vaurio eikä se huomioinut vauriota eikä sen aiheuttamaa lisävahinkoa liikenteenohjauksessa.
Nyt siis Väyläviraston väite on, että syy on VR:n ja junankuljettajan, joka ei viraston mukaan tehnyt tilanteessa kaikkea voitavaa. Se myös huomauttaa, että vaurion aiheuttaneessa veturissa oli ympärilyönnin eli sutimisen estojärjestelmä, joka ei ollut tapahtumahetkellä käytössä.
Väyläviraston kuvassa näkyy vaurioita, jotka syntyivät veturin pyörien sutimisesta. Kuva: Väylävirasto
Viraston näkemys on, että kuljettaja ilmoitti tuoreeltaan muun muassa konerikosta mutta ei mahdollisesta ratavauriosta. Virasto huomauttaa, että kuljettaja ilmoitti ratavaurioepäilystään vasta neljä päivää myöhemmin.
”Veturinkuljettaja, toisin sanoen VR, on toiminut asiassa huolimattomasti laiminlyödessään ilmoituksen ratavaurion mahdollisuudesta”, se toteaa.
”VR:n oma päätös keskeyttää matkustajaliikenne on sen omalla vastuulla, eikä siitä johtuvia seurauksia ole perusteltua sysätä muiden kustannukseksi. Kaiken matkustajaliikenteen keskeyttäminen oli täysin ylimitoitettu toimenpide”, toteaa Väylävirasto.
Oikeudenkäynti alkanee ensi syksynä.