Itä-Suomesta vajaa kymmenen vuotta sitten löytyneet meteoriitit voivat paljastaa uutta tietoa universumistamme, kertoo Åbo Akademi. Tutkijoiden suurennuslasin alla on erityisesti kaksi meteoriittia, joiden koostumus on epätavallinen.
Meteoriitit kuuluvat vanhimpiin tunnettuihin kiviin. Ne ovat peräisin lukuisista eri taivaankappaleista, jotka muodostuivat aurinkokunnan historian alkuvaiheissa. Vuonna 2017 Lieksasta, Itä-Suomesta, löydettiin useita pieniä meteoriitteja. Yksi näistä oli pallasiitti, joka sai nimekseen Lieksa. Muutamaa kuukautta myöhemmin löytyi rautameteoriitti Löpönvaara.
Rautameteoriitit ovat jäänteitä aurinkokunnan varhaisvaiheessa muodostuneiden asteroidien ytimistä, pallasiitit taas asteroidien ydin- ja pintamateriaalien seoksista.
– Rautameteoriitit ja pallasiitit kuuluvat harvinaisimpiin meteoriittityyppeihin maapallolla, ja niiden avulla voidaan selvittää, mistä varhaiset planetaariset kappaleet koostuivat ja miten ne kehittyivät, kertoo meteoriittitutkimusta johtanut geologian ja mineralogian tohtorikoulutettava Laura Kotomaa Åbo Akademista tiedotteessa.
Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy
Löpönvaaraa analysoityaan tutkijat päätyivät lopputulokseen, että se koostuu pääasiassa kahdesta maapallolla äärimmäisen harvinaisesta rautapitoisesta mineraalista: kamasiitista ja schreibersiitistä. Kamasiitti on raudan ja nikkelin kiteinen seos, schreibersiitti taas fosfidi, fosforin, raudan ja nikkelin muodostama mineraali.
– Koko maailmassa tunnetaan tällä hetkellä vain seitsemän muuta fosforipitoista rautameteoriittia, ja Löpönvaara on niistä fosforirikkain. Sen rakenne ja hivenainekoostumus ovat ainutlaatuisia, joten löytö on kaiken kaikkiaan erittäin mielenkiintoinen, Kotomaa sanoo.
Löpönvaaran epätavallinen koostumus viittaa siihen, että alkuperäisen asteroidin ytimen sula aines on jakautunut kahdeksi eri kerrokseksi. Lisäksi meteoriitin rakenteessa on jälkiä kosmisesta törmäyksestä.
Löpönvaaran tavoin myös Lieksa-pallasiitti on poikkeuksellinen, ja sekä Lieksan että Löpönvaaran luokitus luokittelematon. Se tarkoittaa, että ne eroavat koostumukseltaan suuresti muista tunnetuista rautameteoriiteista ja pallasiiteista eikä niitä voida luokitella olemassa oleviin rautameteoriittien ja pallasiittien alaryhmiin.
– Selvisi, että Lieksa-pallasiitti on peräisin aiemmin tuntemattomasta emokappaleesta. Muiden Lieksan meteoriittien, mukaan lukien Löpönvaaran, emokappaleiden yksityiskohdat ovat kuitenkin edelleen hämärän peitossa, ja niihin liittyvä tutkimus on parhaillaan meneillään Åbo Akademin geologian ja mineralogian laitoksella, Kotomaa kertoo.
Koska Lieksasta on löydetty useita pieniä rautameteoriitteja, ne ovat mahdollisesti peräisin samasta alkuperäisestä kohteesta, harvinaisesta ja monimutkaisesta taivaankappaleesta, jolla on erityinen koostumus ja rakenne. Artikkeli meteoriitista julkaistiin Meteoritics & Planetary Science -sivustolla.
Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy