Ukraina|Komissio esitteli vaihtoehdot Ukrainan rahoittamiseksi maanantaina jäsenmaille lähetetyssä 10-sivuisessa asiakirjassa.
Bryssel
EU-maiden täytyy tehdä joulukuuhun mennessä päätös Ukrainalle myönnettävästä seuraavasta rahoituspaketista, sanoo Euroopan komissio.
Ukraina tarvitsee kahden seuraavan vuoden aikana yli 130 miljardin euron tukipaketin, ja ensimmäiset tukierät se tarvitsee jo maaliskuussa. Myös Kansainvälinen valuuttarahasto IMF tarvitsee vakuutuksen EU:n tuen jatkumisesta, jotta se voi myöntää Ukrainalle maan hakeman tukipaketin viimeistään tammikuussa.
Vaihtoehtoja rahoituksen järjestämiseksi on komission mukaan karkeasti kolme: tuet jäsenmaiden kansallisista budjeteista, yhteisvelka tai Venäjän keskuspankin jäädytettyihin varoihin pohjautuva sotakorvauslaina. Tukipaketti voi myös olla yhdistelmä näitä.
Vaihtoehdot ovat olleet pääpiirteissään tiedossa jo pitkään, mutta maanantaina komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen esitteli ne yksityiskohtaisemmin jäsenmaille lähettämässään 10-sivuisessa asiakirjassa.
Kirjeen mukaan kaikki vaihtoehdot ovat vaikeita. Von der Leyen kuitenkin sanoo, ettei tämä saa estää päätöksiä.
”Eurooppa ei voi halvaantua epäröimällä tai etsimällä täydellisiä tai yksinkertaisia vaihtoehtoja, joita ei ole olemassa”, HS:n näkemässä asiakirjassa todetaan.
Tuen Ukrainalle on oltava nopeaa ja avustusmuotoista. Lisävelka uhkaisi pahasti velkaantuneen Ukrainan velkakestävyyttä. Se voisi myös estää Ukrainaa saamasta rahoitusta IMF:ltä.
Kansallisista budjeteista myönnettävien tukien ongelma on, että ne rasittaisivat jäsenmaiden julkista taloutta.
Komissio arvioi, että jäsenmaiden pitäisi myöntää Ukrainalle vähintään 90 miljardin euron avustukset vuosina 2026–2027 sillä edellytyksellä, että sota Ukrainassa päättyy ensi vuoden aikana ja että EU:n ulkopuoliset maat tulevat merkittävällä osuudella mukaan Ukrainan rahoittamiseen.
Tämä tarkoittaisi, että EU-maat käyttäisivät Ukrainan tukemiseen 0,16–0,27 prosenttia bruttokansantuotteesta vuosittain. Suomessa tämä tarkoittaisi karkeasti 370–630 miljoonaa euroa vuodessa.
Jäsenmaille koituvia velanhoitokustannuksia voitaisiin komission mukaan helpottaa siten, että eurokriisin keskellä luotu Euroopan vakausmekanismi (EVM) hakisi rahoituksen markkinoilta hyvän luottoluokituksensa turvin ja lainaisi sen edullisesti eteenpäin jäsenmaille. Tämä edellyttäisi EVM:n sääntöjen muuttamista.
Yhteisvelka rasittaisi niin ikään jäsenmaiden julkista taloutta, sillä niiden täytyisi hoitaa lainojen vuotuiset korkomenot. Budjettivaikutukselta vältytään, jos velkaa haettaisiin EU-budjettia vasten, kuten tehtiin koronapandemian keskellä EU:n elpymispakettia luotaessa.
Päätös kuitenkin vaatisi kaikkien jäsenmaiden hyväksynnän.
Näistä syistä monet jäsenmaat, Suomi mukaan lukien, pitävät sotakorvauslainaa parhaana vaihtoehtona. Tähänkin järjestelyyn liittyy komission mukaan silti huomattavia riskejä.
Järjestely vaatisi jäsenmailta takaukset. Sotakorvauslainan pohjana toimisivat Venäjän keskuspankin jäädytetyt varat, joita on arvopaperikeskus Euroclearin tilillä 185 miljardin euron arvosta. Jos järjestelyä laajennettaisiin siten, että mukaan otettaisiin myös muissa rahoituslaitoksissa ympäri EU:ta olevat valtiolliset jäädytetyt varat, summa kasvaisi 210 miljardiin euroon.
Takaukset olisivat voimassa todennäköisesti hyvin pitkään ja vielä senkin jälkeen, jos Ukrainaan saadaan rauha ja pakotteita ryhdyttäisiin purkamaan.
Takauksista koituvan taloudellisen riskin vähentämiseksi EU:n pitäisi myös varmistaa, että Venäjän keskuspankin varat pysyvät jäädytettyinä. Nykyisellään Venäjän-vastaiset päätökset täytyy uusia puolen vuoden välein jäsenmaiden yksimielisellä päätöksellä. Tähän komissio ei maanantaina tarjonnut uusia ratkaisuehdotuksia.