Ilmaston lämpeneminen sulattaa Mount Everestin jäätiköitä ja lunta. Siitä aiheutuu monia ongelmia.
Lue tiivistelmä
Tiivistelmä on tekoälyn tekemä ja ihmisen tarkistama.
Ilmastonmuutos sulattaa Mount Everestin jäätikköjä, mikä paljastaa vuorelle kuolleiden kiipeilijöiden ruumiita.
Mount Everestillä on arvioiden mukaan yli 200 ruumista.
Jäätikön sulaminen on siirtänyt perusleiriä yli kuusikymmentä metriä alemmaksi ja lisännyt vaarallisia jäätiköiden järviä, jotka aiheuttavat tulvia ja lumivyöryjä.
Maailman korkeimman vuoren, Mount Everestin, jäätikkö ja lumi sulavat ilmastonmuutoksen myötä. Se on myös johtanut siihen, että kiipeilyssä kuolleiden ruumiita on tullut esiin.
Tuorein tapaus on viikonlopulta, jolloin Mount Everestiltä löytyi vuosikymmeniä jäässä ollut kiipeilijä. Arvioiden mukaan Mount Everestillä on yli 200 ruumista.
Ruumiita myös jatkuvasti etsitään Himalajan korkeimmalta vuorelta.
– Ilmaston lämpenemisen vaikutusten vuoksi ruumiit ja roskat näkyvät paremmin lumipeitteen ohentuessa, Nepalin armeijan majuri Aditya Karki totesi vuonna 2024 uutistoimisto AFP:lle CBS Newsin mukaan.
Karki johti retkikuntaa, joka etsi ruumiita Mount Everestilta.
Jotkut ruumiit ovat muuttuneet ”maamerkeiksi” matkalla huipulle. Tällaisia ovat muun muassa ”Vihreät saappaat” ja ”Prinsessa Ruusunen” – ne viittaavat kiipeilyturman uhrien värikkäisiin vaatteisiin.
Vihreät saappaat kuuluivat Tsewang Paljorille, joka kuoli vuonna 1996 koillisen reitillä Mount Everestille. Prinsessa Ruususeksi kutsutaan Francys Arsentieviä, joka kuoli vuorella vuonna 1998.
– Näillä on psykologinen vaikutus. Ihmiset uskovat astuvansa jumalalliseen tilaan kiivetessään vuorille, mutta jos he näkevät ruumiita matkalla ylös, sillä voi olla kielteinen vaikutus, Karki sanoi.
Ruumiiden hakemista Mount Everestiltä on myös arvosteltu, mutta Karkin mukaan operaatio on välttämätön.
– Jos jätämme heidät sinne, Everestistä tulee hautausmaa.
Ilmaston lämpenemisellä on kaiken kaikkiaan merkittäviä vaikutuksia Mount Everestille.
Esimerkiksi Mount Everestin perusleiri on nykyisin yli 60 metriä alempana kuin 1980-luvulla. Tämä johtuu siitä, että perusleiri sijaitsee sulavalla jäällä, kertoo The New York Times.
Viime vuosikymmeninä satelliittien avulla tutkijat ovat seuranneet jäätikköjärvien laajenemista ja lisääntymistä yhä yksityiskohtaisemmin. Näitä järviä oli Himalajalla 19 300 vuonna 2020. Tuoreen arvion mukaan määrä on lähes 1 700 enemmän kuin vuonna 1990. Niiden kokonaispinta-ala kasvoi kymmenen prosenttia.
The New York Timesin mukaan syntyvät järvet lisäävät lumivyöryjä ja maanjäristyksiä. Kun putoavat kivet tai lumi laskeutuvat jäätyneelle jäätikölle, ei tapahdu juuri mitään, mutta jään sulaessa ja muodostaessa järven, samat putoavat esineet voivat laukaista tulvan, joka uhkaa kyliä, turistien majoituspaikkoja, vesivoimaloita ja kaikkea muuta tulvan eteen osuvaa.
Tulvilla on ollut jo karmeita vaikutuksia. Pohjois-Intiassa vuonna 2023 puolen kilometrin pituinen pala osittain jäätynyttä maata romahti järveen, jolloin syntyi 20-metrinen tsunami, joka vyöryi alas vuorilta tappaen kymmeniä ihmisiä ja tuhoten vesivoimapadon.