YK:n turvallisuusneuvoston tiistain vastaisena yönä hyväksymä julkilausuma tuo kansainvälistä selkänojaa Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin rauhansuunnitelmalle Gazassa.

– YK:n siunaus varmasti helpottaa ainakin osittain sitä, että suunnitelmassa voidaan päästä eteenpäin, sanoo Helsingin yliopiston Lähi-idän tutkimuksen professori Hannu Juusola.

Julkilausuma valtuuttaa YK:n jäsenmaat muodostamaan kansainväliset joukot Gazan raja-alueiden turvaamiseksi ja kaistan demilitarisoimiseksi.

Lisäksi tekstissä toivotetaan tervetulleeksi väliaikaishallinnon eli niin sanotun rauhanneuvoston perustaminen Gazan jälleenrakennuksen tukemiseksi ja valtuutetaan Gazan palestiinalaisista koostuvan asiantuntijakomitean perustaminen. Komitean vastuulla olisivat Gazan päivittäiset siviili- ja hallintotoiminnot.

Edellytykset palestiinalaisvaltion perustamiselle voisivat julkilausuman mukaan olla olemassa sen jälkeen, kun palestiinalaishallinto on uudistettu ja Gazan jälleenrakennus on saatu käyntiin.

Valtuutus väliaikaishallinnolle ja kansainvälisille joukoille on voimassa vuoden 2027 loppuun.

Monta mutkaa matkassa

Juusolan mukaan Trumpin rauhansuunnitelman eteneminen voi potentiaalisesti johtaa Gazan rauhoittumiseen ja luoda pohjaa varsinaisille rauhanneuvotteluille, mutta matkassa on vielä monta mutkaa.

Itse suunnitelma on lähtökohtaisesti hyvin epämääräinen, ja monista keskeisistä asioista joudutaan käymään vaikeita neuvotteluja. Iso ongelma on se, etteivät konfliktin osapuolet ole välttämättä kovin sitoutuneita suunnitelmaan, vaan pyrkivät jopa estämään sen toteutusta.

– Israelin hallitus ja (Gazaa hallitseva äärijärjestö) Hamas eivät kumpikaan hyväksy missään tapauksessa suunnitelmaa kokonaisuudessaan, Juusola sanoo.

Tilanteen vaikeudesta kielii esimerkiksi se, että Hamas tyrmäsi heti turvallisuusneuvoston hyväksymän julkilausuman.

– Julkilausuma ei riitä vastaamaan palestiinalaisten poliittisiin ja humanitaarisiin vaatimuksiin ja oikeuksiin, Hamas kirjoitti.

Sen mukaan päätös asettaa Gazan kansainvälisen huoltohallinnon alaisuuteen, mitä palestiinalaistahot vastustavat.

Sen sijaan Israel kehui rauhansuunnitelmaa. Israelin pääministerin kanslian mukaan suunnitelma on onnistunut, koska se tähtää Gazan aseistariisuntaan ja radikalismista luopumiseen, mikä johtaisi Israelin ja sen naapurimaiden lähentymiseen.

Myös palestiinalaishallinto piti suunnitelmaa hyvänä ja korosti lausunnossaan, että sen toimeenpano olisi aloitettava välittömästi.

– Hamas ei varmastikaan riisu kovin helposti aseitaan, Juusola arvioi.

Trump nokkamiehenä

Toistaiseksi on epäselvää, mistä maista Gazan vakautusjoukot saadaan ja millä aikataululla. Juusolan mukaan joukkojen osalta on nostettu esille viime aikoina sellaisia Aasian maita kuin Azerbaidzhania, Kazakstania ja Indonesiaa. Myös eurooppalaisten joukkojen roolista on puhuttu, mutta Juusola epäilee esimerkiksi ranskalaisten ja brittien halukkuutta osallistua toimiin varsinkaan Afganistanin kokemusten jälkeen. Yhdysvallat on itse ilmoittanut, ettei se lähetä joukkojaan alueelle.

– Joukot tulkitaan helposti miehittäjiksi, koska palestiinalaiset eivät ole itse pyytäneet joukkoja paikalle, Juusola sanoo.

Joukkojen on tarkoitus toimia Trumpin johtaman rauhanneuvoston alaisuudessa. Toistaiseksi myöskään rauhanneuvoston kokoonpanosta ei ole tietoa.

Yksi aiemmin esille nostettu henkilö on Britannian entinen pääministeri Tony Blair, mutta hänen nimellään ei ole hyvä kaiku Lähi-idässä.

– Hänen maineensa on ainakin eliitin ulkopuolella todella huono, Juusola sanoo.