Kuopion 250-vuotissyntymäpäivän juhlinnan lomassa maanantaina kokoontunut kaupunginvaltuusto jätti hyvästit vanhan sloganin mukaiselle Hyvän elämän pääkaupungille ja toivotti tervetulleeksi uuden strategian mukaisen Kukoistavan Kuopion. Sanapariin sisältyy muun muassa tavoite Suomen tyytyväisimmistä asukkaista.
Kaupunginhallitus äänesti maanantaina vain ensin vuoden tuloveroprosentista. Vasemmistoliiton muutosesitys kaupunginhallituksen pohjaesityksen nostosta 0,1 prosenttiyksiköllä ei saanut laajaa kannatusta. Kuopion ensi vuoden 8,1 prosentin tuloverotus jää näin verrokkikaupunkien Oulun, Jyväskylän ja Joensuun tasolle.
Maltti on nyt muutenkin valttia kuntaverotuksessa. Suomen 21 suurimmasta kaupungista ainoastaan Lahti nostaa tuloveroaan ensi vuodelle (Uutissuomalainen 14.11.). 0,5 prosenttiyksikön kertakorotus ei johdu vain talouden sopeutustarpeesta, jonka lähes kaikki kaupungit jakavat. Kuntaliiton pääekonomisti Minna Punakallio arvioi veronkorotuspaineiden kasvaneen, kun koulutus- ja sivistysala jätettiin Lahdessa yt-neuvottelujen ulkopuolelle. Sen sijaan Punakallio nostaa Kuopion esimerkiksi sopeutusohjelman hyvästä etenemisestä.
Näkyvissä on verokilpailua.
Suuruuden ekonomia pätee yhä vahvemmin kuntaveroissa. Suurimmista kaupungeista matalin tuloveroprosentti on Helsingillä, Espoolla ja Vantaalla.
Seuraavaksi keveimmän verotuksen ryhmän muodostavat Turku, Porvoo ja Tampere ennen Kuopion kokoluokkaa. Pääsääntönä verotus usein kiristyy kuntakoon pienentyessä. Kuntaliiton mukaan yhteensä 38 kuntaa Suomessa nostaa ja viisi laskee tuloveroprosenttia ensi vuonna. Korotukset kohdistuvat pääosin pieniin ja keskisuuriin kuntiin ja kaupunkeihin.
Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Reina pitää yleistä hillittyä verolinjaa jossain määrin yllättävänä, koska kaikissa kuntatyypeissä paine veronkorotuksiin kasvaa.
Kuntien välillä onkin näkyvissä kasvavaa verokilpailua. Matala veroprosentti nähdään yhä vahvemmin vetovoimatekijänä. Kun veroprosentin nosto on tiputettu keinovalikoimassa hännille, talouden tasapainotuksen haaste kasvaa toisaalla. Yhden varaventtiilin muodostavat osin piiloverojen kaltaiset maksukorotukset.
Kukoistuksen kannalta veromaltissa on järkeä. Ihmisille käteen jäävä raha ruokkii muun muassa yksityistä palvelusektoria ja kasvattaa siten myös yhteistä veropottia. Toisessa vaakakupissa on palveluverkoston ylläpito kestävällä tasolla. Tältä osin Kuopiossakaan ei pidä unohtaa hyvän elämän pääkaupungin ihannetta. Kuntatalouden tasapainoilussa verotuskin on säädettävä toimimaan optimaalisesti asukkaiden hyväksi.