Suomen Telemarkkinointiliitto ry:n kehittämän Kilpi-sovelluksen (https://telemarkkinointikielto.fi/palvelut/kilpi) jatkuvasti päivittyvä tietokanta osoittaa, mitkä huijausyritykset ovat lisääntyneet viime aikoina. Erityisesti Elisan nimissä lähetetyt huijaukset ovat nyt selvästi kasvussa.
Kilpeen raportoiduissa tapauksissa Elisa-huijausviestit voivat esimerkiksi väittää, että liittymässä on turvapäivitystarve tai että käyttäjän tulee vahvistaa asiakastietonsa. Viestit voivat näyttää uskottavilta, ja niissä hyödynnetään Elisan visuaalista ilmettä välillä hyvinkin uskottavasti.
”Kun huijarit alkavat hyödyntää jonkin toimijan nimeä, he tekevät sen usein intensiivisesti. Nyt tämä näkyy selvästi Elisan tapauksessa. Kilpi-sovelluksen data auttaa tunnistamaan trendejä lähes reaaliajassa, mikä on erittäin tärkeää, jotta käyttäjät voivat pysyä askeleen edellä huijareita”, kertoo Suomen Telemarkkinointiliiton perustaja Arto Isokoski.
Isokosken mukaan erityisesti kiireeseen vetoavat viestit tulisi aina kyseenalaistaa: ”Jos viesti saa sinut kiirehtimään, pysähdy hetkeksi. Huijarit pyrkivät nopeisiin reaktioihin.”
Huijauksia eri luotettujen tahojen nimissä
Elisan lisäksi huijauksia raportoidaan runsaasti eri pankkien, kuten S-Pankin, Danske Bankin ja Nordean, nimissä. Viime aikoina huijauksia on tehty paljon myös Postin, Docusignin ja MobilePayn nimissä. Huijausviestien sisältö vaihtelee palvelupäivityksistä maksusuorituksiin ja pakettien seurantaan. Näissäkin huijauksissa korostuu erityisesti kiireen tuntu, jota rikolliset hyödyntävät.
Kilpi-sovelluksen tietokannan mukaan viranomaisten nimissä lähetetyt huijaukset ovat edelleen huomattavan aktiivisia. OmaKannan nimissä lähetetyt viestit ovat erityisen huolestuttavia, sillä palvelun nimi usein herättää luottamusta. Yksi viimeaikaisista Omakanta-huijauksista on esimerkiksi väittänyt:
”Sähköpostiosoitteesi on löydetty tunnettujen huijareiden tiedostoista. Tämän seurauksena saatat olla oikeutettu korvaukseen osana maailmanlaajuista palautusohjelmaa.”
Toisessa tyypillisessä viestissä kehotetaan päivittämään sähköiset terveystiedot OmaKanta-palvelussa. Molempien viestien linkit vievät huijareiden sivustolle, joka kalastelee henkilö- ja pankkitietoja.
Huijauksilta ja häirinnältä voi suojautua ennakkoon
Ulkomailta tulevat huijauspuhelut ovat myös jatkuneet suurissa määrin koko syksyn ja alkutalven. Kilpeen tehdyt ilmoitukset näyttävät, että puhelujen alkuperä on maantieteellisesti poikkeuksellisen laaja. Viime aikoina huijauspuheluita on tullut erityisesti seuraavista maista: Australia (+61), Saksa (+49), Puola (+48), Norja (+47), Ruotsi (+46), Tanska (+45), Iso-Britannia (+44), Itävalta (+43), Viro (+372), Comoro-saaret (+269), Kongo (+243), Gambia (+220) ja Senegal (+221).
Kilpi-sovelluksen käyttäjät raportoivat myös runsaasti häiritsevistä viesteistä, kuten online-pelimainoksista ja aikuisviihdesisällöistä. Nämä viestit eivät välttämättä pyri suoraan petokseen, mutta ne kuormittavat käyttäjiä ja voivat sisältää haitallisia linkkejä.
Huijareilta ja häiriköiltä voi kuitenkin suojautua pitkälti ennakkoon. Yksi tärkeimmistä keinoista on suhtautua kriittisesti kaikkiin viesteihin ja puheluihin, jotka vaativat nopeaa toimintaa, pyytävät henkilökohtaisia tietoja tai ohjaavat epäilyttävälle sivustolle. Tuntemattomista ulkomaisista numeroista tuleviin puheluihin ei ole syytä vastata, ja epäilyttävät linkit on aina syytä jättää avaamatta. Epäilyttävän numeron tai sähköpostiosoitteen voi tarkistaa maksutta Telemarkkinointikiellon hakupalvelussa osoitteessa www.telemarkkinointikielto.fi.
Kilpi-sovelluksen tarjoama suoja on merkittävä osa ennakoivaa varautumista. Sovellus pysäyttää huijauspuhelut, -tekstiviestit ja -sähköpostit jo ennen kuin ne ehtivät käyttäjälle asti. Kilpi-sovellus on ladattavissa Google Playstä ja App Storesta.