Finanssipolitiikan valvojien mukaan yli 40 miljardin menolisäykset pandemian aikana osoittavat, että kriisitilanteissa menojen paisuttaminen on poliittisesti helpompaa.
Avaa kuvien katselu
Pääministeri Sanna Marin (sd.), valtiovarainministeri Katri Kulmuni (kesk.) ja opetusministeri Li Andersson (vas.) koronatiedotustilaisuudessa 16.3.2020. Kuva: Petteri Bülow / Yle
Maailmanlaajuinen koronapandemia vuosina 2020–2023 avasi julkiset rahahanat Suomessa ennen näkemättömällä tavalla.
Koronaan vedoten Suomessa luovuttiin vuonna 2020 väliaikaisesti sekä EU:n finanssipoliittisista säännöksistä että kansallisista, budjettimenojen kasvua rajoittavista menokehyksistä talouskasvun tukemiseksi. Vallassa oli Sanna Marinin (sd.) johtama hallitus.
Finanssipolitiikkaa valvova Valtiotalouden tarkastusvirasto (VTV) on kirjoittanut raportin, jossa arvioidaan pandemian aikaisten menolisäysten mittakaavaa ja kohdentumista.
Raportin mukaan budjettirahaa kulutettiin joka koronavuonna keskimäärin 10 miljardia enemmän kuin hallitus oli ennen pandemian puhkeamista suunnitellut. Lisämenoja kertyi vuosina 2020–2023 noin 41 miljardia euroa.
VTV:n mukaan koronan aiheuttamien poikkeusten varjolla kasvatettiin myös pysyviä, koronakriisiin liittymättömiä menoja tavalla, joka heikentää julkisen talouden tasapainoa vielä tänäkin päivänä.
– Suomessa menotason nousu ei ollut väliaikaista vaan se nousi pysyvästi BKT:hen suhteutettuna. Pysyvät menolisäykset kohdentuivat muualle kuin koronakriisin hoitoon, ja menolisäyksiä tehtiin enemmän kuin mikä oli välttämätöntä. Nämä ovat vakavia viestejä julkisen talouden hoidosta, raportissa kirjoitetaan.
Vain osa menolisäyksistä koronan hoitoon
Vielä koronakriisin alkamisvuonna 2020 lähes 70 prosenttia menolisäyksistä kohdistui itse kriisin hoitoon, eli esimerkiksi pandemian torjuntatoimiin, työttömyystukeen, kotitalouksien tulonsiirtoihin sekä yritysten tukemiseen.
Seuraavana vuonna 2021 koronakriisimenojen osuus lisäyksistä supistui noin 39 prosenttiin ja painui lähes nollaan vuoteen 2024 mennessä, VTV:n raportissa todetaan.
Koronakriisiin liittymättömät menolisäykset sen sijaan lisääntyivät ja jäivät pysyvästi korkeammalle tasolle. Ne kohdistuivat pääosin kuntatalouden tukemiseen, valtionhallintoon ja puolustukseen.
– Finanssipoliittisista säännöistä luopumisen jälkeen Marinin hallitus kasvatti hallitusohjelman menoja ja teki uusia pysyviä menolisäyksiä erityisesti kuntatalouden tukemiseen ja valtionhallinnon toimintamenoihin. Myös puolustukseen lisättiin pysyvästi menoja, mutta ne olivat kooltaan pienempiä sekä perusteltavissa, sanoo VTV:n vanhempi ekonomisti Suvi Kangasrääsiö tiedotteessa.
Raportin mukaan menotaso ylimitoitettiin covid-pandemian aikana, eli määrärahoja budjetoitiin enemmän kuin mikä oli välttämätöntä. Pandemiaan liittymättömien menojen osuus oli yli puolet kaikista koronavuosien aikaisista menolisäyksistä valtion budjettiin.
Erityisesti vuonna 2020 menotarpeita arvioitiin varmuuden vuoksi yläkanttiin. Covid-pandemian vaikutukset jäivät kuitenkin odotettua lievemmiksi, minkä seurauksena osa määrärahoista jäi käyttämättä tai siirtyi seuraaville vuosille.
Raportti: Paluu normaaliin talouspolitiikkaan epäonnistui
Julkisen rahan käyttöön vaikutti noina vuosina myös se, että Euroopan keskuspankki tuki samaan aikaan taloutta voimakkaasti pitämällä korot alhaisina ja mahdollistamalla rahaliiton jäsenille lainanoton matalalla korolla.
VTV:n raportin mukaan paluu finanssipoliittisten sääntöjen noudattamiseen ei onnistunut kriisin jälkeen. Nykyisen hallituksen aikana vuosina 2024 ja 2025 Suomi on välttänyt vain nipin napin EU:n ”tarkkailuluokan” eli liiallisen alijäämän menettelyn.
VTV:n raportin kirjoittajat katsovat, että jatkossa finanssipoliittisista säännöistä luopumiseen ja poikkeuslausekkeiden käyttöön on syytä suhtautua kriittisesti. Riskinä on määrärahojen liiallinen kasvu ja julkisen talouden kestävyyden vaarantuminen.
– Tulokset vahvistavat käsitystä siitä, että kriisitilanteessa määrärahojen kasvattaminen on poliittisesti helpompaa, raportissa todetaan.
Finanssivalvojat kirjoittavat, että finanssipoliittisten poikkeuslausekkeiden käyttöä tulisi rajoittaa julkisen talouden kestävyyden nimissä.
– Jos säännöistä joustetaan poikkeukselliseen tilanteeseen vastaamiseksi, pitäisi menokurin silti pysyä voimassa muilta osin, vanhempi ekonomisti Suvi Kangasrääsiö sanoo tiedotteessa.