Karibianmeri|Jännitteet maiden välillä ovat kiristyneet. Trump määräsi tiistaina CIA:n operaation Venezuelaan. Sen arvioidaan pohjustavan mahdollisia sotilasoperaatioita.
Lue tiivistelmä
Tiivistelmä on tekoälyn tekemä ja ihmisen tarkistama.
Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on määrännyt CIA:n operaation Venezuelaan ja keskittänyt lähes 16 000 sotilasta Karibianmerelle Venezuelan lähialueille.
The New York Timesin mukaan CIA:n operaatio saattaa pohjustaa mahdollisia sotilasoperaatioita, vaikka Trump perustelee toimia huumeiden salakuljetuksen estämisellä.
Tutkija Nadia Nava Contrerasin mukaan lopulta tärkein syy Venezuelan painostamiselle ovat sen luonnonvarat kuten öljy ja arvometallit, ei huumeet.
Trump on kuitenkin myös antanut ymmärtää, että keskusteluyhteys Venezuelan johtoon on edelleen auki.
Tällaista jännitettä ei ole Karibianmerellä nähty aikoihin.
Yhdysvallat on tiivistänyt painetta Venezuelan johtajaa Nicolás Maduroa vastaan keskittämällä asearsenaalia ja lähes 16 000 sotilasta Karibianmerelle, aivan Venezuelan lähialueille.
The New York Timesin mukaan Yhdysvaltojen presidentti Donald Trump määräsi tiistaina CIA:n operaation Venezuelaan. Sen arvioidaan pohjustavan mahdollisia sotilasoperaatioita.
Trump sanoo haluavansa lopettaa huumeiden salakuljetuksen Venezuelasta Yhdysvaltoihin. Venereitti Venezuelasta Yhdysvaltoihin ei kuitenkaan ole merkittävin huumeiden tie Latinalaisesta Amerikasta Yhdysvaltoihin. Tärkein reitti kulkee Kolumbiasta Meksikoon.
Syksyn aikana Yhdysvallat on iskenyt 21 veneeseen, joiden se on väittänyt kuuluneen huumeiden salakuljettajille. Veneiskuissa on kuollut 80 ihmistä.
Monien arvioiden mukaan Trumpin varsinaisena tarkoituksena on päästä eroon Venezuelan diktaattorista Madurosta.
Venezuela on valtava maa, jolla on laajat luonnonvarat. Sen sijainti Etelä-Amerikan pohjoisimmassa päässä on logistisesti loistava.
Latinalaisen Amerikan tutkija Nadia Nava Contreras katsoo, että vaikka Yhdysvallat puhuu huumeista, taustalla voi olla kilpailu luonnonvaroista Latinalaisessa Amerikassa.
Nava Contreras on Helsingin yliopistossa väitöskirjatutkijana ja projektitutkijana Turun yliopiston John Morton -keskuksessa.
”Trumpin Venezuelaan liittyvässä retoriikassa keskeisiä asioita ovat aina huumeiden salakuljetus ja siirtolaiset. Kuitenkin lopulta tärkein syy Venezuelan painostamiselle ovat sen luonnonvarat, kuten öljy ja arvometallit”, hän sanoo.
Nyt Maduron strategisia kumppaneita ovat Kiina, Venäjä ja Iran, ja ne ovat Venezuelassa maantieteellisesti hyvin lähellä Yhdysvaltoja.
Noin viikko sitten Yhdysvallat toi maailman suurimman ja kalleimman lentotukialuksen USS Gerald R. Fordin Venezuelan rannikon tuntumaan. Samaan aikaan Maduro ilmoitti, että Venezuelassa 200 000 sotilasta on taisteluvalmiudessa.
Se, millaisia Yhdysvaltojen mahdolliset iskut Venezuelaa vastaan olisivat, on yhä auki. Myös se mahdollisuus on olemassa, ettei Yhdysvallat iske sotilaallisesti.
Tiistaina ryhmä kongressin edustajainhuoneen demokraatteja vaati, että sotatoimien käytöstä Venezuelaa vastaan on äänestettävä. Republikaaneilla on kuitenkin enemmistö edustajainhuoneessa, joten vaatimus tuskin etenee.
Viime perjantaina Trump sanoi tavallaan tehneensä päätöksen.
”En voi kertoa teille, millaisen, mutta olemme edistyneet Venezuelan kanssa paljon huumeiden virtaamisen estämisessä”, presidentti sanoi medialle.
Yhdysvalloilla on useita erilaisia vaihtoehtoja toimiksi Venezuelan suuntaan.
Ratkaisu ilman sotilasvoimaa
Vaihtoehdoista lievin on se, että sotilaallista voimaa ei käytetä, vaan Yhdysvallat pääsee jonkinlaiseen sopimukseen Maduron hallinnon kanssa haluamistaan luonnonvaroista.
Trump on tälläkin viikolla antanut ymmärtää, että Maduron kanssa olisi yhä olemassa keskusteluyhteys.
The New York Times kertoi lokakuussa, että Maduron hallinto kävi salaisia keskusteluja Trumpin hallinnon kanssa. Ne kestivät kuukausia. Keskusteluissa Venezuela olisi lehden lähteiden mukaan tarjonnut Yhdysvalloille osuuksia kaikkiin olemassa oleviin ja tuleviin öljy- ja kultahankkeisiinsa Se olisi myös ollut valmis irtautumaan hankkeista Kiinan, Iranin ja Venäjän kanssa.
Maanantaina Maduro ilmoitti, että hän on valmis puhumaan amerikkalaisten kanssa kasvokkain.
”Maduro on tällä hetkellä erittäin riippuvainen kiinalaisesta rahoituksesta, joten tällainen sopimus on kuitenkin hänelle hyvin vaikea tehdä”, Nadia Nava Contreras arvioi.
Iskut salakuljettajia vastaan merellä saattaisivat kuitenkin jatkua.
Maduron syrjäyttäminen Panaman-tyyliin
Yhdysvaltojen ulkoministeriö on ilmoittanut julistavansa ensi maanantaina 24. marraskuuta huumekauppaa pyörittävän Cartel de los Soles- organisaation ulkomaiseksi terroristijärjestöksi.
Ulkoministeri Marco Rubio on nimennyt itse Maduron lähipiireineen kartellin johtajiksi.
Cartel de los Soles ei ole kuitenkaan selkeä huumekartelli, vaan se on nimi, joka kuvaa huumekaupan ja korruption läsnäoloa aivan maan ylimmässä johdossa.
Periaatteessa tilanne muistuttaa tilannetta Panamassa vuonna 1989. Silloinkin Yhdysvallat kävi sotaa huumeita vastaan. Tuolloin Yhdysvallat syrjäytti Panaman diktaattori Manuel Noriegan sotilasoperaatiossa.
”Tilanne Venezuelassa muistuttaa tätä asetelmaa, vaikka Yhdysvaltojen sotilaita ei tietysti ole Venezuelassa kuten Panamassa tuolloin oli”, tutkija Nadia Nava Contreras sanoo.
On mahdollista, että Trumpin hallinto rakentaa Madurolle mahdollisuutta lähteä maanpakoon samaan tyyliin kuin Syyrian Bashar al-Assad teki.
Tällöin Yhdysvallat saattaisi iskeä myös kohteisiin, joita se pitäisi Cartel de los Solesin ja aiemmin terroristijärjestöksi luokittelemansa Tren de Araguan toiminnan keskeisinä paikkoina.
Laajempi sota on juuri nyt epätodennäköinen
Joukkoja on keskitetty näyttävästi merelle lähelle Venezuelaa.
Silti Yhdysvalloissa keskustellaan siitä, millaisia tavoitteita todella voitaisiin saavuttaa esimerkiksi ohjusiskuilla Venezuelaan.
Julkilausuttu tavoite on tyrehdyttää huumeiden salakuljetus, mutta sen saavuttamista sotilasoperaatiolla pidetään hyvin vaikeana. Etenkin kun Venezuela ei ole suurin peluri Latinalaisen Amerikan huumereittinä.
