Puolustusalalle kipataan nyt rahaa miljarditolkulla ja se on saanut liikkeelle monenlaista onnenonkijaa.
Helsingissä pidetyssä tapahtumassa yli 200 startup-yhtiöistä oli seulottu kymmenkunta esittelemään tuotteita tai teknologioita, jotka soveltuvat puolustusalalle. Yleisönä on ennen kaikkea sijoittajia, jotka hakevat lupaavia sijoituskohteita nuorista, alkuvaiheen startup-yhtiöistä.
Avaa kuvien katselu
Avaa kuvien katselu
Avaa kuvien katselu
Avaa kuvien katselu
Eilen tiistaina Helsingissä pidetyn DECOI-tilaisuuden järjestäjänä oli yksityissijoittajia tai niin sanottuja enkelisijoittajia edustava FiBan.
Toimitusjohtaja Tiina Laisi-Puheloinen tietää, että puolustusalan uusi kultakausi on houkutellut mukaan myös onnenonkijoita – helppoa rahaa hakevia ja heikosti alaan perehtyneitä aloittelevia yrityksiä.
– Tällä alalla on havaittavissa aika paljon sellaisia renkaan potkijoita, tai voisiko sanoa tässä tapauksessa telojen potkijoita, Laisi-Puheloinen muotoilee.
Avaa kuvien katselu
Enkelisijoittajaverkoston Tiina Laisi-Puheloisen tehtävänä on ollut karsia startup-tilaisuuteen yritykset, jotka ovat tehneet ”kotiläksynsä”. Puolustusala ei ole helppo bisnes, hän muistuttaa. Kuva: Henrietta Hassinen / Yle
Hänen mukaansa moni ajattelee, että nyt kun täällä on rahaa, niin mennään puolivillaisilla ehdotuksilla eteenpäin.
Mutta puolustusalaa ei opita yhdessä yössä.
– Jos olet ampunut rynnäkkökiväärillä tai kevyellä kertasingolla, se ei tee sinusta puolustusalan asiantuntijaa.
DECOI-tapahtumassa helsinkiläisessä kokoushotellissa parveilee lähes 300 sijoittajaa. Tulijoita olisi ollut enemmänkin, mutta tilaisuus varattiin loppuun ja sata sijoittajaa jäi jonoon.
Avaa kuvien katselu
Avaa kuvien katselu
Avaa kuvien katselu
Avaa kuvien katselu
Yksi sopivaa sijoituskohdetta etsivistä on muun muassa lääkekehitykseen ja ruokaan jo aiemmin sijoittanut Peter Brandt. Hän kertoo sijoittaneensa 12–15 yhtiöön, joista ”osalla menee hyvin, osa on kuopattu ja haudattu”.
Startuppeihin sijoittavan ei pidä Brandtin mukaan odottaa nopeita voittoja. Hänen kokemuksensa mukaan tuottoja voi tulla 5–10 vuoden kuluessa.
– Sijoitettu raha voidaan saada 10-kertaisena takaisin. Joskus ei saa mitään ja usein menettää kaiken. Tämähän on tällaista erittäin korkeariskistä sijoitusta, Brandt sanoo.
– Monella sijoittajalla, itseni mukaan lukien, on bisnesmahdollisuuksien lisäksi mukana patrioottinen halu olla mukana rakentamassa EU:n ja Suomen puolustusta.
Enkelisijoittajat sijoittajat yleensä omia rahojaan ja Brandtin mukaan tyypillisesti sijoitettavat summat liikkuvat kymmenissä tai sadassa tuhannessa eurossa. Sijoittavat pyrkivät muodostamaan yhteenliittymiä tai ”syndikaatteja” vauhdittaakseen sijoituskohteena olevan yrityksen kasvua.
Avaa kuvien katselu
Sijoittaja Peter Brandt odottaa sijoituksilleen tuottoa vasta vuosien päästä. Joskus sitä tulee, joskus ei. Kuva: Henrietta Hassinen / Yle
Nousevia lupauksia on hakemassa myös liettualaisen BSV-sijoitusrahaston Sandra Golbreich.
BSV:n kiikarissa ovat ennen kaikkea sekä siviili- että sotilaskäyttöön tähtäävät yritykset. Hän kiittelee kaikkia Fibanin tilaisuuteen valikoimia yrityksiä kiinnostaviksi.
Mutta sijoittajalle puolustusala on erityisen pulmallinen.
Avaa kuvien katselu
Eri maiden puolustusvoimat pyrkivät välttämään virheitä. Nyt innovaatiot tapahtuvat taistelukentillä, sanoo BSV-sijoitusyhtiön Sandra Golbreich. Kuva: Henrietta Hassinen / Yle
Golbreich listaa muutaman syyn:
- Esimerkiksi Suomessa puolustusvoimien hankinnat tehdään viiden vuoden kausina. Siinä ajassa moni startup-yhtiö on jo kaatunut.
- Eri maiden puolustusvoimat haluavat testattuja ratkaisuja, mutta miten voi testata, ellei uutta tuotetta päästä kokeilemaan tositilanteessa?
- Armeijoiden kulttuurissa pyritään välttämään virheitä: jos uusi tuote aiheuttaa ongelmia, joku saa rangaistuksen. Se ei kannusta kokeilemiseen.
Sandra Golbreich kuitenkin muistuttaa, että sota Ukrainassa on muuttanut asetelmia.
– Sillä ei ole merkitystä, haluaako armeija innovaatiota vai ei, innovaatio tapahtuu nyt taistelukentällä. Innovaation sykli on nopeutunut 20-kertaiseksi verrattuna Ukrainan sotaa edeltävään aikaan.
Juuri puolustusteollisuuden erityisvaativat piirteet ovat saaneet monet sijoittajat hakemaan kaksoiskäyttöisyyden varaan rakentuvia yrityksiä. On helpompaa saada uusi tuote ensin siviilikäyttöön, josta sen käyttöä voidaan soveltaa edelleen puolustusvoimien tarpeisiin.
Eikö tuotetta ole testattu Ukrainassa?
DECOI startup-tapahtuma järjestetään Slushin aattona ja toimintaperiaatekin on sama. Startup-yhtiöt pitävät päälavalla vuoron perään viiden minuutin esittelyt, pitchaukset, itsestään ja lupauksistaan.
Mutta ennen varsinaisia pitchauksia lavalle nousee puhuja, jota kuunnellaan korvat höröllä. Maavoiminen komentaja, kenraaliluutnantti Pasi Välimäki muistuttaa todellisuudesta – tuotteiden pitää toimia, heti.
– The north is unforgiving.
Avaa kuvien katselu
Maavoimien komentaja, kenraali Pasi Välimäki oli tilaisuuden tarkasti kuunneltu vieras. Kuva: Henrietta Hassinen / Yle
Käytännössä se tarkoittaa muun muassa sitä, että huippuvehkeiden akut eivät saa jäätyä Lapissa edes tammikuussa.
Puolustusvoimat ei tosiaan ole niitä helpoimpia asiakkaita: sen lisäksi, että tuotteiden pitää toimia, niiden pitää olla riittävän halpoja, niitä pitää olla saatavissa paljon ja niiden pitää olla yhteensopivia Nato-maiden kesken.
Koko puolustusalan toimintaa määrittelee nyt sota Ukrainassa. Se on myös avain tuotekehitykseen.
– Se testimarkkina on nyt siellä, mikä on tavallaan ikävä ja surullinen asia, mutta näin se vaan nyt tällä hetkellä on, Fibanin Tiina Laisi-Puheloinen sanoo.
Avaa kuvien katselu
Avaa kuvien katselu
Myös kenraali Välimäki muistuttaa tuotekehittäjiä samasta asiasta.
– Kun meille tarjotaan uusia tuotteita, ensimmäinen kysymys on, onko tätä testattu Ukrainassa. Jos ei, niin se on sitten näkemiin.
Ylen haastattelussa Välimäki muistuttaa, että puolustusvoimat on myös startupien tukena. Ensi vuonna aloittaa puolustusvoimien innovaatioyksikkö, jonka tarkoitus on helpottaa uusien yritysten tuloa alalle.
– Siinä se on keskitetty yhden luukun periaate, joka helpottaa yrityksiä ja innovaattoreita tulemaan. Mutta kyllä vastuu on innovaattorilla. Sulla pitää olla mietitty juttu. Me emme ole oikea taho opettamaan ja ohjaamaan.
Miten pieni startup voi murtautua suurille, mutta vaativille puolustusmarkkinoille? Tässä Tiina Laisi-Puheloisen vinkki: