Nuorten aikuisten niskakivut ovat yli kaksinkertaistuneet, pää särkee ja nukkuminen on hankalaa, näyttävät tilastot.
Kun puhutaan nuorista ja nuorista aikuisista työelämässä, huolipuheen kärki on yleensä mielenterveyden haasteissa ja jaksamisessa. Siihen on toki tilastojen valossa perusteensa, mutta tilastot näyttävät myös hyvinkin perinteisten vaivojen paluusta nuorilla.
Otetaan esimerkiksi toistuva särky niskassa, kaularangassa tai hartioissa. Se on nuorilla ja nuorilla aikuisilla kaksinkertaistunut tai yli kaksinkertaistunut, kun verrataan toisiinsa vuosia 1977 ja 2023.
Luvut on otettu Tilastokeskuksen työolotutkimuksesta ja niistä esitteli Tilastokeskuksen kehittämispäällikkö Anna Pärnänen Telan tilaisuudessa keskiviikkona. Tela on työeläkevakuuttajien edunvalvontajärjestö.
Kun puhutaan toistuvasta kivusta ristiselässä, nuoremmat ikäluokat ovat saaneet neljässä vuosikymmenessä vanhemmat ikäluokat kiinni.
Anna Pärnänen ei halua esittää näkemyksiä syy–seuraus-suhteista. Hän sanoo yleisellä tasolla, että jos jo nuoret kipuilevat tuki- ja liikuntaelinvaivoja, on syytä pohtia, missä kunnossa he ovat, kun ikää tulee lisää.
Aineisto ei pidä sisällään esimerkiksi diagnoosia kulumista, vaan vastaajan oman kokemuksen särystä tai vaivoista.
Kokemus päänsärystä vähintään kerran viikossa on harpannut ylöspäin lähes kymmenen prosenttiyksikköä, ja toistuvasta silmien väsymisestä puhuu jopa kolminkertainen määrä nuoria aikuisia aikaisempaan verrattuna.
Ei voi välttyä ajatukselta, että lisääntynyt ruudun katselu näkyy luvuissa. Hyvin moni katselee töissä kaikki päivät ruutua ja siihen päälle vielä illan kotona. Ei siis varsinaisesti ole yllätys, että niska-hartiaseudulla jomottaa, päätä särkee ja silmät väsyvät.
Jälleen Anna Pärnänen huomauttaa, että tilasto ei kerro, minkä verran rasituksesta kertyy töissä ja minkä verran vapaalla.
Myös univaikeudet ovat kaksinkertaistuneet. Nuoret ja nuoret aikuiset ovat nyt yli sen tason, millä olivat vuoden 1977 keski-ikäiset.
Telan tilaisuudessa osasyyksi arveltiin työelämän hektisyyttä. Työelämä ei nykytermein ole kovin huokoista, vaan informaatiota, sähköpostia ja keskeytyksiä tulee jatkuvasti. Yhteydenotot eivät todellakaan liiku enää kirjepostilla, vaan sekunneissa.
– Olemme vuosikausia puhuneet työergonomista, ehkä nyt olisi aika alkaa puhua aivoergonomiasta. Siitä, miten aivomme jaksavat työelämää, jossa tehdään monia asioita yhtä aikaa ja keskeytyksiä tulee jatkuvasti, Pärnänen sanoi esityksessään.
Sen perusteella, että viikoittain koettu jännittyneisyys ja ärtyneisyyskin ovat reippaassa kasvussa, emme jaksa sitä kovinkaan hyvin.
Tilastokeskuksen työolotutkimuksesta on pitkiä aikasarjoja. Vuoden 2023 tutkimuksessa aineiston koko on hieman päälle 5 700 henkilöä.