Kansallisen turvallisuuden yksikön tilanne sisäministeriön sisällä herättää kysymyksiä. Päätöksiä on odotettavissa joulukuussa.
Elokuussa julkisuuteen tuli tieto, että sisäministeriössä ollaan siirtämässä Suojelupoliisia poliisiosaston alaisuuteen.
Ministeriö olisi luopumassa kansallisen turvallisuuden yksiköstä, joka on viime vuodet tulosohjannut suojelupoliisia.
Sisäministeriön kansliapäällikkö Matti Sarasmaa kertoo nyt Iltalehdelle, että sisäministeriön organisaatiouudistuksen suunnittelu on loppusuoralla ja edelleen tilanne on se, että uuteen malliin on tarkoitus siirtyä vuodenvaihteessa. Asiaa on muun muassa tänään käsitelty johtoryhmässä.
Sarasmaan mukaan tämän hetken esitys on, että kansallisen turvallisuuden yksikkö lakkautetaan ja sen tehtävät jaetaan ministeriössä uudella tavalla.
Mahdollista on myös, että Supo siirtyy suoraan kansliapäällikön alaisuuteen. Sarasmaa luonnehtii, että tämä on toinen realistinen vaihtoehto.
Tarkastelussa on myös kolmas vaihtoehto, jossa kansallisen turvallisuuden yksikkö jatkaa ja sitä vahvennetaan, jotta työt voidaan hoitaa nykyistä paremmin.
Kaikista todennäköisempänä Sarasmaa pitää kuitenkin sitä, että yksikkö lakkautetaan.
Hän painottaa, että sisäministeri Mari Rantanen (ps) tekee viime kädessä ratkaisun joulukuun alussa.
Apua ei ”omasta yksinäisyydestä”
Organisaatiomuutokset eivät ole kivuttomia ja Iltalehden tietojen mukaan Supon valvonnan siirtäminen poliisiosastolle herättää myös eduskunnan päässä ja hallituspuolueiden keskenkin keskustelua ja lisätiedon tarvetta.
Jos organisaatio muuttuu, kyse on muun muassa siitä, miten tiedustelutoiminnan itsenäisyys turvataan ja miten siviilitiedustelun ohjaus jatkossa pelaa. Muun muassa tästä halutaan parempaa selkoa. Organisaatiomuutos linkittyy myös eduskunnassa käsittelyssä olevaan poliisilain muutosesitykseen.
Sarasmaa tuntuu olevan tietoinen siitä, että muun muassa Supon siirtäminen poliisiosaston alle puhuttaa.
Onko tullut poliittiselta kentältä palautetta, että tällaista ei pitäisi tehdä?
– On varmaan jonkun verran. Suoraan minulle ei ole tullut. Kyllä varmaan se on keskusteluttanut. Ehkä sitä keskustelua on myöskin jollain tavalla edesautettu, Sarasmaa arvelee.
Hän on itse kuitenkin saanut tehdä työtään rauhassa.
Kysyttäessä kansliapäälliköltä näkemystä Supon kannasta siihen, minkä alaisuudessa se haluaisi olla, Sarasmaa toteaa, ettei Supolla ole kantaa.
– Heitä ohjataan sisäministeriöstä, se heille riittää.
Suojelupoliisin päätoimipaikka Helsingin Kaartinkaupungissa. Supo
Sarasmaa tiivistää organisaatiomuutoksen tarkoittavan sitä, että tehtävät asemoidaan ja resursoidaan niin, että ne voidaan hoitaa kunnolla.
– [Kansallisen turvallisuuden] yksikkö on aika pieni ja sen merkitys on korostunut ja työtä on paljon. Jostain muualta löytyy nyt se vahvuus ja apu kuin omasta yksinäisyydestä, hän sanoo.
”Ei dramaattinen asia”
Sarasmaa puhuu itse ”pienestä organisaatiotarkennuksesta”, jossa tehtäviä ei häviä eikä tule lisää vaan niitä vain jaetaan uudelleen.
– Tässä nyt on vähän ollut jostain syystä dramatiikkaa. Mutta ei tämä meidän näkemyksemme mukaan ole mitenkään dramaattinen asia. Päinvastoin nyt luodaan edellytyksiä.
Ilmeisesti organisaatiomuutoksen valmistelukaan ei ole sujunut ministeriössä täysin kitkatta.
Iltalehti kysyi Sarasmaalta huhuista virkavapaille siirtymisestä, mutta tällaista ei juuri hänen mukaansa ole. Kansallisen turvallisuuden yksikössä on myös ollut Suojelupoliisista ihmisiä työkierrossa, mitä Sarasmaa sanoo normaaliksi asiaksi.
Kun Sarasmaalta kysyy, onko organisaatiouudistus herättänyt ahdistusta, hän sanoo, että näin väitetään, mutta hän on haastatellut kaikki ihmiset.
– Pieniä huolia on, mutta ei kukaan ole kokenut ylitsepääsemätöntä ikään kuin ahdistusta. Huoli on tietysti, että missä on tuleva paikka ja mitä tulevat tehtävät, mutta ne on kaikki käyty läpi.
Henkilöstövähennystarvetta ei ole Sarasmaan mukaan tarvetta.
– Päinvastoin. Yritämme nyt tarkastella vielä, voitaisiinko siirtymäkausi varmistaa, että annetaan hetkeksi lisäresursseja, jos vain on mahdollista, että tämä lähtee kunnolla käyntiin.
Kyse Supon kyvystä tehdä työtä
Sarasmaan mukaan organisaatiohanke ei ole käynnistynyt poliittisella ohjauksella, vaan hän on itse päättänyt asiasta.
– Tämä oli ihan käynnistämäni hanke. Totta kai olen ministerin pitänyt tietoisena. Hän on ollut tietoinen vaiheista ja tekee sitten lopullisen päätöksen.
Sarasmaa muistuttaa, että sisäministeriön organisaatio on pysynyt melko pitkään samana.
– Meillä on paljon osastoja ja yksiköitä. Tässä nyt vain yhden yksikön [kansallisen turvallisuuden yksikön] osalta ei ole ollut resursseja ja mahdollisuuksia tehdä kunnolla. Liitetään tehtävän vähän isompiin kokonaisuuksiin. Sitä kautta tulee tuki ja sijaisuudet ja mahdollisuudet tehdä työtä uudessa asennossa paremmin.
– Meille on tulossa siviili- ja sotilastiedustelulain päivitykset ja Supon toimintaedellytysten parantamiseen on resursoitu 10 miljoonaa juuri tänä vuonna lisää. Meidän pitää huolehtia, että sillä on kyky tehdä työtä. Siitä on vain kyse.
Iltalehti tavoitti eduskunnasta myös sisäministeri Mari Rantasen ja kysyi Supon siirrosta poliisiosaston alaisuuteen. Hän totesi valmistelun olevan kesken ja sanoi, että siitä kannattaa kysyä kansliapäällikkö Sarasmaalta.
Kansallisen turvallisuuden yksikkö käsittelee kansallista turvallisuutta ja siviilitiedustelua sekä valmiutta, varautumista, organisaatioturvallisuutta, riskienhallintaa ja kyberturvallisuutta koskevia asioita, minkä lisäksi yksikkö koordinoi ministeriön hybridiasioita. Yksikkö myös valvoo, yhteensovittaa ja kehittää näitä asioita yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. Kansallisen turvallisuuden yksikkö tulosohjaa suojelupoliisia.
Yksikkö on toiminut suoraan kansliapäällikön alaisuudessa. Yksikköä johtaa kansallisen turvallisuuden yksikön johtaja Petri Knape.